maanantai 17. helmikuuta 2014

Ohikulkijan tuoksu

Katriina Ranne: Ohikulkijan tuoksu
138 s., Gummerus 2014
kannen suunnittelu: Eevaliina Rusanen
arvostelukappale kustantajalta
 
Katriina Rannen runoteos Ohikulkijan tuoksu on sanalla sanoen kaunis. Herkkä, kaunis, tunnelmallinen. Olen selaillut ja lueskellut tätä teosta päivittäin perjantaista alkaen, sillä näihin runoihin palaa mielellään. Tietyt runot ovat tehneet minuun hyvin suuren vaikutuksen, vaikka yleisesti ottaen en tunnustaudukaan modernin runouden ystäväksi. Moderni mitta ei kuitenkaan haittaa, kun keskiössä on ajaton ja selkeästi ymmärrettävä aihe, rakkaus. Ohikulkijan tuoksun jokainen runo on rakkausruno.
 
Sinun vasemmalle korvanlehdellesi minä
suutelisin unen
jokaikisenä iltana.
Sinun tähtesi sytyttäisin
öisin tähdet.
[--]
 
Rakkausrunon perinteisesti käsitetään kuvaavan rakkaussuhdetta ihmisten välillä. Tässä kokoelmassa rakkautta löytyy kuitenkin myös pieniä hetkiä, tunnelmia ja arkisia asioita kohtaan. Rakkautta kuvataan monialaisesti: arkisesti, kaipaavasti, hellästi, intohimoisesti. Teoksessa nousee esiin monta tapaa rakastaa. Kaikissa runoissa on aistillisuutta, joka vaatii palaamaan runojen pariin yhä uudelleen.
 
Runojen kieli on selkeästi ymmärrettävää, vaikka Ranne käyttää myös vertauskuvia. Hänen vertauksensa ovat sellaisia, että niitä on helppo tulkita. Tulkintoja voi varmasti olla monenlaisia, mutta niitä pystyy tekemään sujuvasti ja se takaa sen, että runot ovat nautittavaa luettavaa. Ranne pystyy kuvaamaan suuria tunteita ymmärrettävästi, mutta samalla kertaa myös kauniisti. Kieli on kevyttä ja raikasta, tekisi mieleni sanoa, että vaaleaa. Näistä runoista tuli kokonaisuutena minulle mieleen kevät ja raikas tuuli, valon lisääntyminen.
 
Pidän Rannen runojen rakenteesta siinä mielessä, että niistä on helppo ottaa säkeistö sieltä ja toinen täältä ja "luoda" näin itseä parhaiten puhutteleva "runo". Osa runoista nimittäin on hyvin pitkiä ja niissä saatetaan kuvata sellaisiakin asioita, jotka eivät välttämättä itseä puhuttele, mutta jotkin tietyt säkeistöt tekevät suuren vaikutuksen. Rannen runoissa yksi parhaista puolista onkin tuo rytmittäminen niin, että näitä voi lukea paloina tai kokonaisuuksina. 

Kaikki alkoi yhdestä lauseesta. Kaikka alkaa aina yhdestä
            huonosta lauseesta joka jää mieleen
tai yhdestä hyvästä lauseesta joka unohtuu mutta
            johtaa seuraavaan. [--]

Ajattelematta seurauksia, ajattelematta sivuvaikutuksia, ajattelematta mitä muut
            ajattelevat,[--]
 
Kun olen tässä palannut viime päivien aikana näihin runoihin yhä uudelleen ja uudelleen, olen lukenut niitä myös ääneen. Tuolloin runoihin tulee entistä enemmän tunnelmaa, joka saa uppoamaan niihin yhä tiiviimmin. Kaikki runot eivät tietenkään voi puhutella yksittäistä lukijaa, mutta tästä kokoelmasta löytyy varmasti monelle jotakin omaa. En ole tähän mennessä vielä kohdannut sellaista modernin runouden kokoelmaa, johon haluan palata alati uudelleen. Tässä se nyt kuitenkin on, puhuttelevana ja puhdasta tunnetta täynnä.
 
***
Lue myös Saran teksti tästä teoksesta. Hän on löytänyt tästä kirjasta paljon samaa kuin minäkin, ja kirjoittaa tästä teoksesta ihanasti!

6 kommenttia:

  1. Sinun ja Saran tekstin jälkeen minua on alkanut kiinnostaa tämä. Kansi on todella kaunis! Luen häpeällisen vähän runoja, pitäisi kyllä nyt tsempata..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan kansi on todellakin kaunis ja sopii erinomaisesti tämän teoksen tunnelmaan. Ulkoasu ei todellakaan petä, vaan täyttää odotukset kauniista runoista. :) Nyt voitkin sitten aloittaa tsemppaamisesi, kun on jo mielenkiintoiselta tuntuva kokoelmakin mielessä. :)

      Poista
  2. Oih, miten hyvin kirjoitit tästä ihanasta kirjasta! <3 Olemme tosiaan kokeneet tämän varsin samalla tavalla, ja on ihan totta mitä sanot: teos puhuttelee ja on tosiaan puhdasta tunnetta täynnä. Ohikulkijan tuoksun lukemisesta tulee taivaallisen hyvä olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo kiitos! :D Mainiosti muuten kiteytetty tuo "-- lukemisesta tulee taivaallisen hyvä olo"! :)

      En muuten edes muista, koska viimeksi olisin hullaantunut runoteokseen näin paljon. Tämä tosiaan on ihana kirja. :)

      Poista
  3. Luin ja pidin, minäkin. Tykkäsin jo Ranteen esikoisesta, joka oli romaani, ja kieli runollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, lisää faneja runokokoelmalle! :) Itse en ole kirjailijan esikoisteosta lukenut, mutta se kiinnostaisi kovasti. Runollinen kieli kuulostaa hyvältä, kun se näin "runorunonakin" toimii loistavasti, niin miksei romaanissakin! :D

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.