Shell's Angles - Aivot narikkaan

Jyri Paretskoi: Shell's Angles - Aivot narikkaan

218 s., Karisto 2018

kansi: Sakari Tiikkaja

Shell's Angles on täällä taas ja olen siitä hyvin iloinen! Tykästyin sarjaan jo reilut pari vuotta sitten ja jäin toiveikkaana odottamaan sarjalle jatkoa. Se on nyt tässä, ja loppuratkaisusta päätellen sarja tulee saamaan vielä lisääkin jatkoa. Sarjan tuorein osa on yhdenpäivänromaani, jonka tapahtumiin mahtuu paljon tekemistä ja yllättäviäkin käänteitä.

Viikonloppu alkaa kehnosti, kun Samu saa puhuttelun opettajaltaan, tulee tyttöystävänsä jättämäksi ja saa vielä sakotkin mopolla keulimisesta. Shell's Angles päättää viettää oikein kunnon aivot narikkaan -viikonlopun, jolloin Samu voi unohtaa huonot uutiset, Rudi saa hetkeksi unohtaa vastuuntuntonsa tulevana isänä ja Milla ja Henri rentoutua muuten vain. Nelikko keksii kirjoittaa lappuja, joihin kukin keksii jotain hauskaa ja ehkä vähän pöhköäkin tekemistä viikonlopuksi. Niistä sitten arvotaan uusia tehtäviä, joihin jokaisen tulee osallistua. On aika unohtaa kaikki vakava, heittäytyä ja jättää aivot narikkaan.

Mopojengin nelikko on sarjan edetessä vähitellen muuttunut täysistä koheltajista vastuuntuntoisemmiksi ja sanoisinpa jopa aikuismaisemmiksi. Välillä kuitenkin lapsekkaat konnankujeet nousevat esiin ja päähenkilöiden nuoruus on ilmeistä. On hauskaa seurata, miten ystäväjoukko päätyy tehtävälappujen sanelemana vaihtamaan keskenään vaatteita (aivan, komiikka piilee siinä, että yksi on tyttö) ja kulkemaan kauppareissulla junamuodostelmassa. Matkalta mukaan tarttuu myös Jenni, joka on vahva ehdokas paitsi Shell's Anglesin uudeksi jäseneksi myös Samun tyttöystäväksi.

Vähitellen kurjasti alkanut viikonloppu peittyy hauskuuden alle. Kuitenkin ennen kuin ilta saapuu, nuoret joutuvat pohtimaan spiritismipelissä saamaansa vastausta aivan uudelta kantilta. Viikonloppu kääntyy täysin yllättäen vakavammaksi kuin kukaan aavistikaan. Jälleen kerran Paretskoi tuo ison aiheen nuorten lähelle, mutta vasta seuraava osa tulee paljastamaan mitä vielä tuleman pitää.

Sarjan neljäs osa jatkaa samalla vakavammalla linjalla kuin edellinen osa Shell's Angles ja beibit. Kaksi ensimmäistä kirjaa olivat pääsääntöisesti hulvattomia ja naurattivat minua kovasti, mutta kaksi viimeisintä ovat olleet tunnelmaltaan hyvin erilaisia. Se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä tuttu huumori ja nasevat dialogit kulkevat edelleen matkassa, mutta samalla lukijalle tarjoutuu mahdollisuus kohdata isojakin asioita.

♠♠♠♠½