Bernhard Schlink: Kotiinpaluu
362 s., WSOY 2008
alkup. Die Heimkehr 2006
suom. Leena Vallisaari
Luin huhtikuussa Bernhard Schlinkin Lukijan ja olin hyvin vakuuttunut hänen taidoistaan kirjoittaa romaaneja. Siksipä päätin kirjaston hyllyjen välissä vaellellessani lainata häneltä toisen teoksen. Tällä kertaa mukaan valikoitui Kotiinpaluu, joka on romaani sota-ajasta ja sen salaisuuksista, rauhasta ja menneisyyden varjoista sekä myös rakkaudesta että inhosta.
Tarinan päähenkilö on saksalainen Peter, joka asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa ja viettää kaikki lomansa Sveitsissä isänsä vanhempien luona. Peterin isä on kadonnut sodassa, mutta yhteys isovanhempiin on siitä huolimatta pysynyt vahvana. Isovanhempiensa luota hän saa mukaansa papereita, joita pula-aikana voi hyödyntää opiskelussa. Isovanhempien ehtona on, että Peter ei saa milloinkaan lukea kääntöpuolella olevia tarinoita, mutta kerran hän tekee niin ja lukee vaikuttavan tarinan sotilaasta, joka palaa sodasta todetakseen, että vaimolla on uusi mies. Tarina jää vaivaamaan Peteriä jopa niin paljon, että vuosia myöhemmin hän pyrkii selvittämään kuka kirjailija oli ja miten tarina päättyi, loppu kun on kadonnut. Peter saakin totuuden selville, mutta se on jotain ihan muuta kuin mitä hän odotti.
Mielestäni Schlink onnistuu vangitsemaan lukijansa mielenkiinnon täydellisesti, sillä menneisyyden salaisuudet herättävät lukijan uteliaisuuden. Schlink luo arkipäiväisistäkin tunnelmista ja tapahtumista jollakin tavalla sykähdyttäviä, vaikuttavia ja vahvoja kuvia, mikä on juonen kannalta miltei tärkeämpää kuin salaisuudet ja uteliaisuus. Hän käsittelee aihetta taitavasti ja monipuolisesti, hän upottaa kirjaansa paljon ajatuksia kotiinpaluusta, oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta sekä oikeudenmukaisuuden käsitteestä. Välillä hän kirjoittaa jopa niin kaunopuheisesti, että osa tekstistä menee yli hilseen, sillä filosofinen pohdinta on todellakin filosofista sanan täydessä merkityksessä. Juoni etenee välillä vaikeaselkoisesti, tuntuu hieman siltä kuin punainen lanka katkeaisi hetkeksi ja pian sen päät taas solmittaisiin yhteen. Ihailen kuitenkin sitä miten Schlink jälleen korostaa tekstissään lukemisen ja tarinoiden vaikutusta ihmiseen. Kokonaisuutena Kotiinpaluu on onnistunut: ajatuksia herättävä, mielenkiintoinen, hyvin rakennettu ja raikas siinä mielessä, että se kertoo rehellisesti asioista, jotka voisivat olla tosia.
♠♠♠♠
---
Nyt haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein rauhallista ja rentouttavaa juhannuksen aikaa! Itse aion viettää juhannusta kirjoja lukien sekä ihan vain olemalla tekemättä mitään ihmeempiä. :) Juhannuslukemista kävin eilen lainaamassa kirjastosta ja sen verran voin vinkata, että lähiaikoina tulen kirjoittamaan ainakin parista nuortenkirjasta. Palaillaan niiden merkeissä sitten piakkoin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.