Simpauttaja

Heikki Turunen: Simpauttaja

lukija: Esa Saario

9 cd-levyä, 11 h 5 min.

WSOY 2010

alkup. 1973

Simpauttaja on Heikki Turusen esikoisromaani vuodelta 1973. Minulla on jo pitkään ollut ajatuksena lukea kyseinen kirja, joten otin sen tutustumisen alle äänikirjan muodossa. Olen lukenut Turuselta vain yhden kirjan aiemmin, mutta vuonna 2012 ilmestyneessä Tie, totuus ja elämä -kirjassa ja pariin otteeseen katsomassani Kivenpyörittäjän kylä -elokuvassa näkyy myös sama omaleimainen tyyli kirjoittaa maaseudun elämästä suuren murroksen äärellä, joten tiesin hieman mitä Simpauttajalta voisi odottaa. Vaikka Simpauttaja ei noussut suosikkieni joukkoon, oli se kuitenkin kiinnostava kuvaus maaseudun ihmisistä ja ongelmista.

Simpauttaja kertoo nimihahmonsa, muualta tulleen työmiehen vaikutuksista Pielisen rannalla sijaitsevan kylän elämään eräänä kesänä. Tuo muukalainen tuo tullessaan omat ajatuksensa ja ennen kaikkea vaikuttaa kyläläisten ihmissuhteisiin, kun etenkin erään naisihmisen huomio kiinnittyy häneen. Simpauttajasta liikkuu lopulta jos vaikka minkälaisia huhuja ja ennen kuin kesä on kulunut loppuun, on kylä ja sen ihmiset muuttuneet. Taustalla elää maaseudun murros, nuorten haaveet kaupungeista ja isien uurastus pelloilla ja metsissä.

Simpauttaja on kertomus, jota joku voisi luonnehtia jopa humoristiseksi. Minun huumorintajuuni Turusen tyyli ei oikein uppoa, mutta tarinassa on nähtävissä koomisiakin piirteitä ja dialogin osia, ja olen joskus kuullut Turusta luonnehdittavan hieman piilotetun huumorin osaajaksi. Mielestäni Turunen on kuitenkin ennen kaikkea taitava ihmiskuvaaja, sillä hän osaa nostaa hahmoistaan esille puolia, joissa näkyy ihmisen kipeimpiä toiveita, käytöksen taustoja ja toisaalta elämässä eteenpäin vievää voimaa.