Eero Ojanen: Suuri suomalainen kummituskirja - Kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen
240 s., Minerva 2016
kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy
Kun bongasin Minervan kirjakatalogista Eero Ojasen teoksen Suuri suomalainen kummituskirja, laitoin itseni oitis kirjaston varausjonoon. En oikeastaan tarkkaan edes tiennyt millainen kirja on kyseessä, lähinnä ajattelin tämän sisältävän pelkkiä kummitustarinoita. Teos osoittautui kuitenkin paljon monipuolisemmaksi, ja varmasti siitä syystä se onkin paikoin saanut kirjastoluokituksen 49.26 (kansantavat), vaikka takakansi ehdottaakin kaunokirjallisuuden hyllyluokkaa 84.2.
Minua on aina kiehtonut kaikenlaiset kummitusjutut ja erityisesti sellaiset, joihin liittyy jokin sukutarina tai tragedia tai muu mielenkiintoinen seikka. Vaikka kummitusjutut kiinnostavatkin, olen oikea pelkuri, joten kauhu ei kuulu vakiolukemistooni. Tämän Ojasen kirjan pystyin kuitenkin lukemaan saamatta siitä sen suurempia vilunväristyksiä, ja vaikka olisikin tehnyt tiukkaa, niin olisin lukenut silti, sillä en meinannut malttaa laskea tätä käsistäni ollenkaan.
Suuri suomalainen kummituskirja on hyvin jäsennelty teos, jossa on paitsi niitä kummitusjuttuja myös taustatietoa kansanperinteen enteistä ja etiäisistä, poltergeis-ilmiöistä, kummitusjuttuperinteen muuttumisesta ja pohdintoja siitä, miksi kummitusjuttuja on alunperin alettu kertoa. Ojanen ei ota selkeästi kantaa siihen ovatko jutut totta vai vain legendaa. Hän onkin kirjoittanut tämän teoksen hyvin neutraalisti, joten lukijalle itselleen jää valta päättää mihin oikein uskoo, vaikkakin Ojanen toteaa, että tietyistä kummitusjutuista löytyy hieman erilaisia mukaelmia ympäri maata. Hän myös kertoo miten kummitteluilmiötä on tutkittu, mutta ei silti ota kantaa siihen, ovatko tutkimukset kuinka päteviä. Joten jos joku tarttuu tähän teokseen toiveenaan lukea hyytäviä kummitusjuttuja kirjan täydeltä, tulee hän todennäköisesti pettymään.
Mielestäni Ojasen kirja on mainio sekoitus faktatietoa (kansanperinteestä) ja kummitusjuttuja. En uskalla sanoa, että "faktatietoa ja fiktiivisiä tarinoita", sillä enhän minä voi täydellä varmuudella tietää josko ainakin osa kummitusjutuista olisi ihan täysin tosia, vaikka siihen suuntaan kyllä tietyt tutkimustulokset ja useat havainnot antavat viitteitä. Suosittelen tätä kirjaa kaikille niille, joita kiinnostaa menneet uskomukset ja tavat sekä suomalainen kummitusjuttuperinne. Tästä kirjasta voi muuten bongata tuttuja paikkoja, joissa on havaittu kummittelua!
♠♠♠♠♠
Vitsit, täähän kuulostaa mielenkiintoiselta. Nyt tekis mieli ainakin silmäillä tää läpi
VastaaPoistaSuosittelen! Ja jos ei tuo "tutkimuspuoli" niin kiinnosta, niin se on helposti skipattavissa ja itseä erityisesti kiinnostavat jutut on helppo löytää tästä kirjasta. :)
PoistaHyvä kun mainitsit, että hyytäviä kummitustarinoita odottavat saattavat pettyä - en syöksy suunapäänä kirjastoon tätä hakemaan:D Kiinnostaisi tosiaan lukea oikein kunnon kauhukirja, mutta toistaiseksi Susan Hillin The Woman in Black on ollut ainoa oiva kauhukokemus. Onneksi on monta hyvää jännäriä, jotka kutkuttavat mielikuvitusta kivasti esimerkiksi mökillä.
VastaaPoistaMinä en mitään kovin hyytävää pystyisi lukemaan, joten taitaa olla paras jättää tuo Hillin kirja lukematta! :-D Stephen King on myös jo melkein liian kammottavaa luettavaa, vaikka hänen tarinankerronnastaan pidänkin. :)
Poista