Pisaroita iholla

Sirkka Selja: Pisaroita iholla

104 s., WSOY 1978

kansi: Hannele Pohjanmies

 

Aina välillä haluan lukea runoja, mutta useimmiten ongelmana on se, että en oikein tiedä kenen runoja lukisin. Tällä kertaa valitsin luettavakseni Sirkka Seljan runoteoksen Pisaroita iholla, sillä ajattelin sen olevan sopivaa luonnon ylistystä tässä juhannuksen edellä. Ensimmäisen runon alku vaikutti myös puhuttelevalta: "Hellepäivänä/minä makasin puoliksi lammessa/ja ajattelin lumpeenjuuria mudassa/vedenalaisia honteloita varsia--", ja jo innolla kuvittelin löytäneeni uuden runoilijan, johon tutustua tarkemmin. Vaan toisin kävi.

 

Loppujen lopuksi kävikin siis niin, että en oikeastaan saanutkaan Seljan runoista mitään irti. Ne eivät puhutelleet minua enkä oikein ymmärtänyt mistä suurimmassa osassa niistä puhuttiin. Vaikka olenkin mielestäni kohtalaisen hyvä tulkitsemaan runoja, niin ei siitä vain tullut mitään. Yritin ja yritin, luin ajatuksella ja hitaasti. Mutta ei. Se ei kylläkään ole Seljan vika, mutta en nyt varsinaisesti ole silti vaikuttunut hänen runoudestaan. Yksi oivalluksen pilkahdus tuli kirjan loppupuolella, kun luin runon Juhannusyön tihentynyt vihreys. Mielestäni se on kaunis runo.

 

Koska en osannut tulkita Seljan runoja, ei tästä tullut sellaista lukukokemusta kuin olin olettanut. Sen verran sentään ymmärsin lukemastani, että ei tämä nyt mikään luontorunokokoelma ollut, vaan aiheita oli muitakin. Kokoelma oli jaettu osiin, joiden nimiä ovat muun muassa Portit, Hissit, Kosteikot ja Kaamos. En kyllä ihan aina päässyt perille myöskään siitä millä perusteella osat oli nimetty. Useissa runoissa oli myös hyvin vapaa mitta, joka oli ihan muuta kuin ensimmäisen runon alun perusteella olin olettanut. Vapaamittaiset runot eivät lähtökohtaisesti ole minun juttuni, joten ehkä sekin on syynä siihen, miksi en saanut tästä kokoelmasta juuri mitään irti. Suosittelenkin tätä teosta erityisesti niille, joita kiinnostaa vapaamittainen runous.

 

 

***

  

Tässä samalla toivotan teille kaikille ihanaa ja aurinkoista juhannusta!