lauantai 30. syyskuuta 2017

Aarresaari

R.L. Stevenson: Aarresaari
8 h 5 min., 7 cd-levyä
WSOY 2006
alkup. Treasure Island, 1886
suom. Hannes Korpi-Anttila
lukija: Lars Svedberg

Nyt syyskuun loppupuolella minusta alkoi tuntua, että en ollut kuunnellut äänikirjaa melkein ikuisuuksiin, vaikka todellisuudessa oli mennyt vain pari viikkoa. Päätin siis lainata äänikirjan ja valitsin Robert Louis Stevensonin Aarresaaren. Olen joskus lukenut Mauri Kunnaksen kuvakirjatulkinnan tästä teoksesta, joten jotain tuttua tässä oli. Seikkailukirjan jännitys kantoi kuitenkin loppuun asti. 

Nuori Jim Hawkins on majataloa pitävien vanhempien ainoa poika. Majatalo on sangen hiljainen, mutta siitä huolimatta Jim pääsee tutustumaan siellä rähjäiseen merimies Flintiin, joka tuntuu jostain syystä olevan varsin mielissään siitä, että majatalo ei ole muiden merimiesten suosiossa. Flintin saapumisen myötä kuvaan astuu myös omituisia kulkijoita sokeasta kerjäläisestä alkaen. Kun Flint sitten kuolee, löytyy tämän papereista kartta kätkeystä aarteesta kaukaisella saarella.  Jim päätyy mukaan matkalle kohti aarresaarta. Porukka on monenkirjavaa, mutta tuttu tohtori sekä tämän patruunaystävä ovat Jimin tuttuja ja hän pääsee laivapojaksi. Sattumalta kesken matkan Jim kuulee salaisen keskustelun, joka enteilee kapinaa laivalla: osa miehistöstä paljastuu merirosvoiksi, jotka aikovat viedä aarteen itselleen.

Matka ja aarresaarelle saapuminen on täynnä taisteluita, väkivaltaa ja jännitystä. Toisinaan tarina tuntui hyvinkin rajulta ja mietinkin miten moiseen tappamiseen nykynuortenkirjallisuudessa mahdettaisiin suhtautua. Tarina oli minulle joiltakin osilta ehkä hieman liiankin brutaali, mutta toisaalta tässä tarinassa oli todellista seikkailunmakua ja heti ensimmäisistä minuuteista lähtien viehätyin Stevensonin (ja Svedbergin) tarinankerronnasta ja tiesin tulevani viihtymään.

Aarresaarta on luonnehdittu maailman parhaaksi seikkailuromaaniksi ja sen ansiot on kyllä helppo nähdä. Tämä on nimittäin hyvin mielikuvitusta ruokkiva ja reippaasti etenevä romaani, jossa on hohtoa. En ole lukenut seikkailuromaaneja niin paljoa, että uskaltaisin kuitenkaan lähteä tätä luonnehtimaan niistä parhaaksi. Sen kuitenkin voin sanoa, että seikkailukirjallisuus tuntuu minulle melko mieluiselta ainakin näin satunnaisina lukukokemuksina!

♠♠♠♠

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.