Tapahtumarikas toukokuu on nyt takana ja kesäkuussa saan toivottavasti vihdoin hieman hellittää. Toukokuussa sain opparini teoriaosuuden valmiiksi, viimeistelin pari kurssia ja aloitin työt kukkamyyjänä. Nyt on töitä kaksi viikkoa takana ja täytyy sanoa, että aika on mennyt tänä vuonna ihan hurjan nopeaa tuolla töissä! En kykene uskomaan, että rupeama on aikalailla puolivälissä nyt.
Toukokuussa tuntui, että välillä lukeminen sujui ihan vauhdilla, välillä taas tihkaisi ja pahasti. Työkin osittain vaati veronsa, sillä helteellä kukkamyynti on ihan oikeasti aika raskasta hommaa, etenkään jos ei ehdi edes kunnolla istahtaa juomatauolle. Omaksi yllätyksekseni ehdin kuitenkin lukea jopa 8 teosta, joiden joukkoon tosiaan mahtui ihan todellisia helmiä. Kaikissa lukemissani kirjoissa oli jotakin, mikä sai minut lukemaan ne loppuun, mutta toisaalta Minna Maijalan Canth-elämäkerta oli kuukauden suurin pettymys. Kinnusen Neljäntienristeys ja Zevinin Tuulisen saaren kirjakauppias puolestaan viehättivät eniten.
Toukokuun luetut:
Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä
Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Mary Ann Shaffer & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen - Minna Canth
Tanja Kaarlela: Menneen talven lumi
Oman hyllyn kirjojen lukemisen projekti lähti toukokuussa kuin huomaamatta liikkeelle Pöyliön ja Pelon teoksista, joten toivottavasti kesäkuussa onnistun jatkamaan samoilla linjoilla. Olen jotenkin onnistunut ajautumaan tilanteeseen, jossa kirjastosta lainattuja kirjoja on ihan ihmeellisen vähän hyllyssä odottamassa lukuvuoroaan. Varauksia sen sijaan on tulossa toivottavasti piankin, mutta kesäkuu tosiaan näyttää siltä, että voin melkoisen rennosti lueskella mitä huvittaa ilman ajan säätelemiä rajoitteita. Nyt ei muuta kuin kirja kädessä kohti kesäkuuta! :)
Sinulla oli hauskasti kaksi kirjaisaa saarikirjaa: Tuulisen saaren kirjakauppias ja Kirjallinen piiri perunenkuoripaistoksen ystäville. Itse pidin enemmän jälkimmäisestä, mutta molemmissa on sellaista mukavaa suloisuutta.
VastaaPoistaEnpä itse edes huomannut, että todellakin olin lukenut kaksi kirjaisaa saarikirjaa, kuten sanoit! :D Molemmat ovat kyllä oikein mukavia kirjoja, erilaisia, mutta omalla tavallaan hyviä. :)
Poista