Paula Havaste: Tuulen vihat
383 s., Gummerus 2014
kansi: Eevaliina Rusanen
Tänään Aleksis Kiven päivänä kirjabloggaajat tempaisevat yhteisen lukuhaasteen merkeissä. Valitsin luettavakseni Paula Havasteen Tuulen vihat, sillä teos on vaikuttanut hyvin mielenkiintoiselta ja Havasteen aiemmista kirjoista olen todella pitänyt. Pettymystä ei aiheuttanut tämäkään, sillä Havaste osaa monipuolisten henkilöhahmojensa rinnalla luoda myös aidontuntuista ajankuvaa 1100-luvusta. Sujuvatekstinen teos vie mukanaan.
Tuulen vihat kertoo äidittä kasvaneesta Kertestä, josta tulee aikanaan heidän tupansa emäntä. Kertte on harvinaislaatuinen nainen, sillä hän kykenee aistimaan henkien läsnäolon ja jopa näkemään heidät, vaikka naisilla ei yleensä tuollaista kykyä uskota olevan. Kun Kerten isä sairastuu vakavasti eikä Sule-veljestä ole isännäksi, Kerten täytyy löytää vävy taloon. Puistatuskohtauksia saava Sule lausuu juuri ennen Kerten lähtöä ennustuksen, joka tulee toteutumaan karmealla tavalla.
1100-luvun luonnonuskoon, ikiaikaisin taikoihin ja enteisiin perustuva maailmankatsomus välittyy mielestäni Tuulen vihoissa erittäin hyvin. Se sivuaa suurta yhteiskunnallista murrosta katolisen kirkon pyrkiessä juurtumaan Suomeen. Havaste on yksityiskohdissaan tarkka ja luo mielenkiintoisen kuvan tuon ajan ihmisen elämästä ja siitä, miten suurta osaa vuodenkierto näytteli ihmisten elämässä. Sen lisäksi, että miljöö on uskottava ja helposti aistittava, ovat myös Havasteen henkilöhahmot mieleenpainuvia ja ajatuksia herättäviä. Esimerkiksi Kertte onnistui hahmona ärsyttämään minua uhmakkudessaan monta kertaa, mutta toisaalta hänen vahvuuttaan myös ihaili.
Minun oli aluksi hieman vaikea saada kiinni siitä, minkä ikäinen Kertte on. Kerronta eteni paikoitellen hyvin nopeasti, minkä toisaalta ymmärtää - Havaste on ilmeisesti halunnut luoda kunnon perustuksen myöhemmille tapahtumille, mutta väliin mahtuvia vuosia ei ole kaikkia kannattanut ruveta erikseen kuvailemaan. Mukaansatempaava tämä kirja oli kyllä koko ajan, sitä en kiellä, mutta alku oli ehkä hieman vaisu verrattuna loppupään ravisteleviin tapahtumiin. Odotan kyllä jo jännityksellä, että minkälaisiin tilanteisiin Kertte kumppaneineen jatkossa tulee joutumaan, sillä Havaste todellakin läväyttää pakan auki loppuratkaisussa. Yllättämisen taidonkin hän siis osaa.
♠♠♠♠½
Tekstejä tästä kirjasta ilmestyy tänään myös osoitteissa
http://
http://
http://
http://
http://
http://
http://
http://
http://
http://
Lisätietoa tempauksestamme löydät Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista.
Kiva kuulla mietteitäsi, kun olet lukenut niin paljon Havastetta aiemmin. Minä olin lukenut vain yhden tätä ennen, mutta tämän aihe ja ajankohta on kutkuttava, yhteiskunnallisine murroksineen, jonka mainitset. Ja olen tyytyväinen, että luin, kunnioitan Havasteen tietämystä ja taitoa punoa paljon asioita näennäisen kepeään tarinaan.
VastaaPoistaEn minäkään ihan kaikkia ole lukenut, neljä vain. :) Mutta ehdottomasti aion seuraavaksi lukea myös kolme vielä lukematta olevaa!
PoistaHavasteella todellakin on tietämystä aiheesta vaikka millä mitalla. Tarinahan on kyllä sinänsä kepeä tai "viihdemäinen", helposti eteenpäin soljuva, mutta Havaste maustaa sitä hienosti, kuten sanoit. :)
Samoin minä luin mielenkiinnolla juttusi, kun tunnet kirjailijan ja genrenkin ilmeisesti aika hyvin.
VastaaPoistaVähän alkulämmittelyltä tämä vaikutti minusta, mahtaakohan seuraavissa osissa tapahtua enemmän, mihinköhän Kertte vielä päätyykään?
Kyllä kirjailija ja genre ovat minulle melkoisen tuttuja, historialliset kirjat ovat lähimpänä sydäntäni. :)
PoistaUskon, että seuraava osa on paljon tätä ensimmäistä vauhdikkaampi, mutta hieman kauhulla odotan, että mitä epäonnea Kertte perheineen voi joutua vielä kohtaamaan!
Minustakin oli hauskaa, miten pakka levisi lopussa. Kiva lukea joskus jatkoa tarinalle.
VastaaPoistaLoppu kyllä niin jäi jäytämään mieltä, että voi että!
PoistaMinusta tämä oli hyvä aloitus. Aluksi olin pettynyt aiheesta, mutta Havaste otti mukaansa. Aikakausi on minulle mieleinen. En voi sanoa, että olisin historiallisten romaanien lukija. Ajankuva välittyy minustakin hyvin. Ja tuo aikakausi on minulle mieluinen, olen joutunut käsittelemään sitä paljon. Kertte oli kuvattu hyvin.
VastaaPoistaMinäkin olin aluksi vähän pettynyt siitä, että Havaste julkaisee näin kauas historiaan ulottuvan teoksen, sillä vaikka Kymmenen onnen Annasta pidinkin, niin etenkin Kaksi rakkautta jatko-osineen sykähdytti minua ja olisin toivonut jotain ajankohdaltaan sitä lähempänä olevaa sarjaa. Mutta hyvä näinkin, ei sillä!
Poista