lauantai 6. tammikuuta 2018

Joulukuun luetut ja tuumailua

Uutta vuotta on eletty jo lähes viikon verran ja oikeastaan tekisi jo mieli kääntää katse täysin tulevaan. Palataan kuitenkin viime vuoteen vielä sen verran, että joulukuun luetut kirjat pääsevät listatuksi ja joulukuun tunnelmat kiteytetyiksi. 

Tuntuu oudolta ajatella, että Suomen 100-vuotisjuhlavuosi on nyt takana, sillä viime vuonna tuo juhlavuosi tuli esille käänteessä kuin kääneessä ja nyt jälkeenpäin tilalla tuntuu olevan jonkinlainen tyhjiö. Koko viime vuosi pyöriteltiin juhlahumuun monella saralla, itsenäisyyttämme tuotiin esille tapahtumin, taiteen keinon ja kulttuurin eri osa-alueilla, ja nyt jälkeen päin tuntuu kuin kaikki olisi hiljennyt. Tuntuuko teistä muista siltä?

Joulukuusta en osaa nostaa esille mitään erityistä tapahtumaa, joka olisi jäänyt mieleeni erityisen hienona. Itsenäisyyspäivä tietysti, mutta itse juhlistin sitä hyvin samalla tavalla kuin muinakin vuosina. Joulukin meni melko hiljaisissa merkeissä, ei ollut oikein joulutunnelmaa. Muutamaa päivää ennen joulua saattelin paapan kissavanhuksen sateenkaarisillalle, ja kyllä se vain on rankka paikka vaikkei omasta kissasta olisikaan kysymys. Joulukuussa tunsin itseni poikkeuksellisen väsyneeksi muutenkin, ja siitä syystä lukeminenkaan ei oikein sujunut. Sen sijaan katsoin joulun aikaan kaikki Solsidanin tuotantokaudet (suosittelen!), vaikka olin kuvitellut lukevani pinotolkulla kirjoja. Joulukuussa luin siis vain viisi kirjaa, mutta pidin niistä kovasti ja niitä lukiessa pääsin kunnolla lukuflow'n tilaan.

Joulukuussa luin:
Johanna Catani ja Lari Mäkelä (toim.): Toinen tuntematon
Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan Anna 
Outi Loimaranta ja Marjo Koivumäki: Oi ihana joulukuu 
Heidi Köngäs: Sandra 

Tammikuu ja uusi vuosi on lähtenyt liikkeelle hiljakseen. Olen kuitenkin jo ehtinyt kuuntelemaan yhden äänikirjan, josta aion kirjoittaa huomenna, ja lukemaan yhden kirjan. Tällä hetkellä on kesken pari vuotta sitten linnanjuhlissa ihastuttaneesta Hannes Hynösestä kertova kirja Aika velikulta. Kuun lopussa aion osallistua kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen, mutta en ole vielä saanut ratkaistua millä teoksella. Muuten lukusuunnitelmani ovat melko avoinna. Pitkä rivi lainakirjoja tosin odottaa lukijaansa, mutta tällä hetkellä ne ovat onneksi sellaisia, joiden lukemisella ei ole erityistä kiirettä. Katsotaan mitä siitä rivistä nappaan seuraavaksi lukuvuoroon. Pirteää uutta (kirja)vuotta kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hyvää uutta vuotta, Jonna!

    Minä olen pelkästään onnellinen, että Suomi100 on ohi. Se alkoi kyllästyttää minua jo joskus viime keväänä. Kaikella on rajansa, lopulta kuitenkin. Nyt alkanutta uutta vuotta odotan innolla, vaikka monenlaista kremppaa yms. onkin. Kaipa näitä vuoden alkuja voi hyvillä mielin ajatella nollaushetkinä.

    Sandraa odottelen kirjastosta. Ja Klassikkohaasteeseen aion minäkin osallistua, enää pitäisi aloittaa valitun kirjan lukeminen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää uutta vuotta sinullekin Suketus! :)

      Olen vähän samaa mieltä kanssasi siinä, että koko Suomi100 alkoi jossain vaiheessa jo kyllästyttää ja tuo suuri juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, tuntui koko vuoden kohkaamisen jälkeen lähestulkoon lattealta, vaikka siinä päivässä onkin aina oma juhlavuutensa.

      Sandra on kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen teos, toivottavasti se palkitsee odotuksesi. :) En tiedä miten minulla on oikeastaan aina vaikeuksia päättää minkä kirjan lukisin Klassikkohaasteeseen, vaikka lukemattomia klassikoita on vaikka millä mitalla... :D

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.