Tänään on vuorossa Kirjabloggaajien klassikkohaasteen postausten julkaisu. Itse pääsen kirjoittamaan valitsemastani klassikosta, Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarjan avausosasta vasta nyt iltapäivällä, sillä lukeminen venyi eilen myöhäisiltaan. Syynä lukemisen viime tippaan jäämiselle ei ollut niinkään kirjassa vaan lukijassa, joka aloitti urakkansa liian myöhään ja samaan syssyyn iski vielä flunssakin.
***
Anni Blomqvist: Tie Myrskyluodolle yhteisniteestä Myrskyluodon Maija (Gummerus 2017, 4.p.)
alkup. Vägen till Stormskäret, 1968
suom. Björn-Christer Lindgren & Liisa Ryömä
arvostelukappale, kiitos kustantajalle!
Sain viime kesänä Gummerukselta pyytämäni Myrskyluodon Maija -yhteisniteen, jonka lukeminen on kuitenkin jäänyt ja jäänyt. Minua on ihan hävettänyt, että pyytämäni nide on odotellut vuoroaan näin kauan. Aion ottaa kevään ohjelmaani lukea joka kuukausi yhden Myrskyluoto-kirjan. Klassikkohaastetta varten luin niistä ensimmäisen.
Tie Myrskyluodolle sijoittuu Ahvenanmaan ulkosaaristoon 1800-luvulle. Maija on kalastajaperheen toiseksi vanhin tytär. Koko perhe tekee työtä toimeentulonsa turvaamiseksi kykyjensä mukaan: Maija hoitaa lehmiä, osallistuu heinätöihin ja on isänsä apuna kalaverkoilla. Maija on kiinnostunut vanhoista tarinoista, eikä hänen taipumustaan ajatella asioita tarkemmin katsota hyvällä, vaan sitä pidetään turhana haaveiluna.
Maijan elämä saa uuden käänteen, kun hänet kihlataan Jannen morsiameksi. Maija ei edes tunne koko Jannea eikä osaa ajatella tätä tulevana miehenään. Aina kun Maija muistaa kihlauksen, häntä alkaa ahdistaa. Kihlausaika on pitkä ja äiti haluaa Maijan sillä välin oppivan yhtä sun toista hyödyllistä, sillä nuorenparin tuleva koti sijaitsee kaukana yksinäisellä Myrskyluodolla.
Tie Myrskyluodolle keskittyy Maijan lapsuudenkotiin ja nuoruusvuosiin ennen avioliittoa. Kalastajaperheen elämä on ankaraa ja vaatii paljon työtä, mutta Maija on tottunut siihen ja jopa nauttii työnteosta ainakin heinäaikaan ulkosalla. Eipä ihme, että juuri hänet haluttiin Jannen morsiameksi eikä isosisko Annaa, joka hänkin kyllä on ihminen paikallaan. Välillä kyläyhteisö saa tuntea meren armottomat voimat, ja tarinasta välittyykin kunnioitus merta kohtaan. Saaristo osaa olla kaunis, mutta meri voi olla myös arvaamaton.
Tie Myrskyluodolle on pääosin aika vähäeleinen ja hidastempoinen kirja, ja siinä on useiden kuukausien aikaharppauksia. Kirjan tunnelma kuitenkin miellyttää ja vaikka en olekaan yhtään meri-ihminen, kuten on useasti sanonut, miljöökin miellyttää minua. Kirjasta piirtyy esiin aurinkoiset niityt ja lähellä tyrskivä meri, mutta myös talven kylmät ja pimeät illat sekä meren pauke syksyllä ennen jäätymistä.
Olen muutama vuosi sitten katsonut Myrskyluoto-sarjasta tehdyn tv-sarjan ja siinä minulle jäi Maijasta mielikuva turhanvoivottelijana, joka ei muuta tehnyt kuin piipittänyt Jannea avukseen. Tämä kirja luo Maijasta kuvan osaavana ja reippaana naisihmisenä, joka kyllä kaipaa äitinsä ja isänsä opastusta, mutta pärjää myös itsekseen. Mielikuvani muuttui täysin.
Joskus, kun on lukenut jonkin klassikon, tuntee tehneensä todellisen urotyön. Anna Karenina joitakin vuosia sitten oli minulle sellainen teos. Tie Myrskyluodolle vei kuitenkin kevyesti mennessään enkä tunne tehneeni mitään urotyötä. Tämän sarjan parissa todella haluan jatkaa!
Nämä yksittäiset kirjat eivät taida olla kovin pitkiä, joten kiinnostaisi kokeilla miten tämä sarja minuun iskisi. En siis ole minäkään tätä aiemmin lukenut, mutta toki kuullut. Minulle tämä tuo aina mieleeni Lasse Mårtensonin (joka oli melkein pianoidolini lapsena).
VastaaPoistaJoo, ei nämä kovin pitkiä kirjoja ole. Ensimmäinen osa oli noin 150 sivua. Jotenkin Blomqvist saa hidastempoisuudesta huolimatta noihin sivuihin valtavasti asiaa ja mielikuva kalastajien elämästä ja ylipäätään esimerkiksi avioliittoon valmistautumisesta 1800-luvulla välittyy hyvin. :)
PoistaMinua kiinnostaa myös tämä sarja. Olen katsonut tv-sarjan ja minusta se oli hyvä.
VastaaPoistaMinä puolestani en kauheasti pitänyt tv-sarjasta ja se johtuu suurelta osin paitsi näyttelijätyön kömpelyydestä myös Maijan hahmosta, joka tuntui koko ajan vain sanovan "Janne, Janne" vaikka mitä tapahtuisi. Kirjassa Maijasta tulee paljon parempi kuva. Tv-sarjan eduksi on toki sanottava, että se jätti kyllä voimakkaita muistikuvia Maijan elämän kovista käänteistä ja tarina itsessään eli siinä vahvana. Kannattaa tutustua kirjoihin, kun kerran tv-sarjastakin pidit! :)
PoistaNämä kirjat/kirja pitäisi hankkia omaan kirjahyllyyn. En tiedä miksi en ole jo sitä tehnyt, sillä Myrskyluodot olivat parikymppiselle naisenalulle voimakas lukukokemus. Mitähän ne olisivatkaan nyt keski-ikään ehtineelle...
VastaaPoistaTämä yhteisnide ainakin on hieno ja varmastikin kaupoista helposti saatavilla. :) Joskus on parempi antaa ajan kullata lukumuistot, mutta joskus taas uusintaluku voi tuoda tullessaan paitsi nostalgiaa myös uusia näkökulmia. :)
PoistaOlen katsonut Myrskyluodon Maijan teeveesarjana jo 70-luvun lopulla ja sen jälkeen sain lahjaksi ja myös hankin kaikki kirjat. Meidän kirjallisuuspiirissä on nyt ahvenanmaalaiset kirjailijat ja luen Meri yksin ystäväni -kirjaa.
VastaaPoistaJoo, Johanna kertoikin, että teillä on tuo aihe! Tekisi mieli tulla kuunteluoppilaaksi. :)
PoistaEhdottomasti kannattaa lukea kaikki osat ja mieluiten niin ettei jää liian pitkää taukoa väliin ni tunnelma pysyy yllä! Kaikenlaista ehtii vielä tapahtua, varaudu nenäliinoilla.
VastaaPoista