lauantai 20. heinäkuuta 2019

Naistenviikolla: Arra

Maria Turtchaninoff: Arra
7 h 51 min., Tammen äänikirja 2019
alkup. Arra, 2008
suom. Marja Kyrö, 2010 
lukija: Anni Kajos 
 
Naistenviikon toisena kirjana esittelen Arran, joka valikoitui kuunneltavakseni lähes sattumanvaraisesti, kuten niin moni muukin kuuntelemani äänikirja. Arra on fantasiaromaani, jonka päähenkilö on Arra-tyttö. Hän on perheen nuorin lapsi, jota pidetään kummajaisena, koska tyttö ei puhu. Koska Arraa ei pidetä minkään arvoisena, jätetään hänet usein huomiotta. Sen ansiosta hänellä on mahdollisuus kuunnella mitä luonto hänelle puhuu. Kotikylä Simoran luonto laulaa hänelle omaa lauluaan.
 
Kun Arran kotitalo tuhoutuu tulipalossa, vie hänen tiensä Lagoran kaupunkiin. Arran asema ei kaupungissakaan ole paljon parempi kuin Simorassa, mutta toisaalta hän ansaitsee perheyhteisönsä suopeudun kutomalla upeita kuvakudoksia, joissa maisemat, talot ja ihmiset ikään kuin heräävät henkiin. Simorassa Arra kohtaa myös nuorukaisen, joka näkee hänet ja katsellaan saa Arran vapautumaan. Kun prinssi Surando miehineen lähtee sotaan ja joutuu saarroksiin, lähtee Arra hentoisesti olemuksestaan huolimatta ainoana pelastusretkelle.
 
Olipas mukaansatempaava fantasiaromaani! Pidin paljon teoksen miljööstä, jossa toisaalta on ripaus menneitä yhteiskuntarakenteita mutta kuitenkin myös paljon omaa. Teos piirtyi silmieni eteen värikkäänä ja eläväisenä. Myös henkilöhahmot olivat kiinnostavia. Etenkin Arran hahmo, joka kasvaa vieroksutusta ja monella tapaa väärinymmärretystä pikkutytöstä vahvaksi ja rohkeaksi nuoreksi naiseksi, on mielestäni hyvin onnistunut. Koko tarina tuntuu jotenkin taianomaiselta. Yhtäkkiä tässä kirjoittaessani myös oivallan, että juuri tällaisesta fantasiakirjallisuudestahan minä pidän: sopivassa suhteessa seikkailua, tarunhohtoa ja romantiikkaa on oikein toimiva kokonaisuus.
 
Maria Turtchaninoffin romaani Anaché on jatkoa Arralle. Sen haluan kyllä myös jossain vaiheessa lukea. Arra muistutti minulle taas sen, miten paljon loppujen lopuksi pidänkään fantasiakirjallisuudesta, vaikka sitä harvoin luenkin.

2 kommenttia:

  1. Oi, Arra ja Anaché, pidin molemmista kovasti. Pidän muutenkin Turtchaninoffin romaaneista, mutta näistä vielä enemmän kuin esimerkiksi Maresin voimasta, joka taisi olla jaetulla ensimmäisellä sijalla Blogistanian kuopus 2018 -äänestyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon lukenut aiemmin Maresin, josta pidin myös. Naondelkin löytyy omasta hyllystä, mutta en ole vielä lukenut. Aion kyllä jossain vaiheessa lukea senkin. Saa nähdä kummanko valitsen ensin, Anachén vai Naondelin. :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.