Kristina Carlson: William N. päiväkirja
153 s., Otava 2011, 3.p.
William N. päiväkirja päätyi luettavaksi sattuman oikusta, sillä kävin viime viikolla alennusmyynnissä kirjakaupassa ja joku kirja piti vielä valita. Valinta osui tähän Kristina Carlsonin teokseen. En ollut koskaan kuullutkaan mistään Kristina Carlsonista, mikä on aika ihme: hänen teoksensa Maan ääreen sai Finlandia-palkinnon 1999 ja muitakin teoksia on palkittu.
William N. päiväkirja kertoo suomalaisesta kasvitieteilijästä ja jäkälätutkijasta, William Nylanderista (1822-1899). Teos on kerrottu nimensä mukaisesti päiväkirjamuotoon alkaen marraskuusta 1897 ja merkintöjen pohjaksi on käytetty Nylanderin elämän todellisia käännekohtia, vaikka muuten teos onkin fiktiivinen.
William N. on aika erikoinen mies, jollakin tapaa jopa melkein hauska ihmeellisyyksissään. Nylanderilla on paljon sanottavaa vähän kaikesta ja hänen asenteensa tuo mieleen vanhan kunnon Mielensäpahoittajan. En tiedä mikä tässä hahmossa tuntuu niin samalta, mutta samaa niissä mielestäni on. Tätä teosta oli mielenkiintoista lukea, koska tekstissä on paljon totuuksia, jotka kirjailija on istuttanut Nylanderin ajatuksiksi. Ainakin miehellä tuntuu olevan itsetunto kohdillaan, jopa tiettyä omahyväisyyttä, joka on minun mielestäni aika huvittavaa.
Aluksi tämä teos tuntui hyvin hidastempoiselta ja kankealta. Jotenkin oli vaikea päästä sisälle päiväkirjaan, joka alkoi lähes "kesken kaiken" ja tuosta noin vain. Aluksi jopa epäilin, että jaksanko nyt lukea tätä loppuun. Kun teokseen pääsi sisälle, niin tämä osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi ja oivaltavaksi kirjaksi. Loppua kohti minusta alkoi tuntua jopa hieman surumieliseltä, koska tiesin Nylanderin kuoleman lähenevän ja jotenkin jäi tunne, että häneltä jäi paljon kesken. Vaikka harvemmin sitä kukaan kai on valmis kuolemaan.
♠♠♠½
Mä en innostunut tästä yhtään. Minusta tämä oli tylsä ja outo, ja en näin jälkeenpäin muista tästä lähes mitään :D. Jotenkin en missää vaiheessa päässyt tähän sisään, kuten sinäkin kirjoitit. :)
VastaaPoistaOngelmia oli minullakin, vaikka olinkin jo päässyt tarinaan sisään: esimerkiksi kirjainlyhenteet henkilöiden nimistä aiheuttivat päänvaivaa. Koko ajan mietti, että kuka tuo taas olikaan, jos oli ensiesiintyminen alusta mennyt vähän ohi. Lisäksi ranskankieliset ilmaisut menivät vähän ohi, joitakin ruokalajeja veikkasin ja käytin ahkerasti kirjan takaa löytyviä selityksiä. Outoa kyllä, että sieltä ei kaikkia löytynyt. :o Että en ehkä ollut ihan ytimessä kuitenkaan :D
PoistaNyt pisti kyllä mietityttämään uskallanko tarttua tähän ollenkaan. Ei tuo hidastempoisuus ja kankeus paljon houkuttele. Inhoan kirjoja, joihin on vaikea päästä sisälle, se pilaa melkein koko lukukokemuksen.:o
VastaaPoistaMielestäni kannattaa kuitenkin kokeilla, vaivannäkö palkitsee kyllä. :)
PoistaTeen tästä juuri esseetä yhdelle kurssille. Ihan mahtava kirja, joka avautuu lopulta luultua monitasoisemmaksi. :)
VastaaPoistaTämä on kyllä sellainen teos, että tämä pitäisi lukea uudelleen, jotta ymmärtäisin sen koko ytimen ja monitasoisuuden.
Poista