Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli

Sinikka & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli

kuvittanut Christel Rönns

116 s., Tammi 2012

 

Risto Räppääjä ei ole koskaan kuulunut suosikkihahmoihini lastenkirjallisuudessa, vaan Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossu on tehonnut minuun paremmin. Joskus ala-astelaisena luin yhden Räppääjän ja elokuvat olet nähnyt uusinta lukuunottamatta, mutta nekin katsoin lähinnä Martti Suosalon tulkitseman Lennartin vuoksi. Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli päätyi luettavakseni, sillä haluan työkuvioideni vuoksi olla mahdollisimman hyvin kartalla lastenkirjallisuudesta. Edelleenkään RR ei kuulu suosikkeihini, mutta kirjan lukeminen oli silti ihan hauskaa, kun hahmot olivat elokuvista tuttuja ja kuvitus oli eloisaa.

 

Riston hyvä ystävä ja naapuri Nelli Perhonen joutuu muuttamaan vanhempineen maaseudulle vaatimattomiin oloihin, mistä Rauha-täti päättelee perheen köyhtyneen äkisti. Rauhalle tosin tässä kamalinta lienee se, että nyt tv-kokki Perhosten muutettua pois heidän kerrostalostaan, siellä ei asu enää julkkiksia. Risto haluaa auttaa Nelliä ja lupaa huolehtia tämän kissasta, mutta loppujen lopuksi kissaparka päätyy määräilevän Elvi Räppääjän huomaan. Nyt Riston täytyy pelastaa Alpo-kissa ennen kuin on liian myöhäistä!

 

Pelastusoperaatio ei luonnollisestikaan suju kovin sutjakkaasti ja koko ajan tulee uusia mutkia matkaan. Väärinkäsityksiltäkään ei vältytä ja kuten sanottu, mitä useampi kokki sitä sakeampi soppa. Tarina on humoristinen ja menevä, mikä on tietysti lastenkirjallisuudessa hyvin arvostettu piirre. Viihdyin itsekin tarinan parissa ihan hyvin, mutta jostain syystä Risto kumppaneineen ei minua oikein houkuta mukaansa. Sarjan hahmoista hauskin on eittämättä arkaileva vanhapoika Lennart Lindberg, joka liehittelee Rauhaa, mutta myös topakka Elvi Räppääjä viihdyttää minua suorapuheisuudellaan. Minun on myös omista mielipiteistäni huolimatta helppo nähdä miksi lapset pitävät Ristosta ja miksi sarja on suosittu: hahmo on mieleenpainuva, aina sattuu ja tapahtuu ja huumoriakin löytyy. Teksti on myös hyvin rikasta, mitä minä kyllä arvostan kovasti.

 

♠♠♠