Mustonen, Enni: Lapinvuokko - Pohjatuulen tarinoita
255 s., Otava 2010
Minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut kovasti Enni Mustosen Lapinvuokko -teos, mutta kotikirjastossani se on ollut sen verran menossa ja varattuna, että en ole sitä käsiini saanut. Nyt löysin sen toisesta kirjastosta, jippii! En ole aikaisemmin lukenut Mustosen nimimerkillä kirjoitettuja teoksia, mutta Kirsti Mannisen nimellä kirjoitettuja olen lukenut, kuten Hovimäki -sarjan ja sotakuvaukset Kun taivas repeää & Taivas sinivalkoinen.
Pidän Lapinvuokkoa viihdyttävänä teoksena, jota on helppo lukea. Aikaisemmin lukemiani Mannisen kirjoja on minusta hieman vaivannut pienet juonelliset asiavirheet, mutta tämä yksin kirjoitettu teos pysyy paremmin kasassa ilman ärsyttäviä pikkuvirheitä. Miinusta tälle teokselle annan lähinnä siitä, että siinä aika kiitää kovaa vauhtia eteenpäin, jopa vuosia yhdessä hujauksessa.
Lapinvuokon tapahtumat sijoittuvat Rovaniemelle vuosille 1939-1947, siis sota- ja pula-aikaan. Minusta teoksessa oli kuvattu hyvin keveästi sodan kurimukset, jopa liiankin keveästi, ja teoksessa on hyvin romanttinen ote. Sota tavallaan sivuutetaan, vaikka mielestäni sen olisi pitänyt tapahtumien vuoksi olla keskeisemmässä osassa.
Päähenkilö Annikki on nuori ylioppilas, joka astelee vihille tutun pojan kanssa. Pian Annikista tulee kuitenkin sotaleski. Tämä on oikeastaan ainut kohta, jolloin sota näyttää todelliset kasvonsa. Mielestäni tämä tapaus kuitenkin ohitetaan sangen kovalla vauhdilla. Leskeksi jäänyt Annikki pestataan jatkosodassa saksalaisten esikuntaan tulkiksi, millä on myöskin suuri vaikutus hänen elämänsä myöhempään kulkuun.
Kuten sanottu, tämä teos on viihdyttävä. Silti aika juoksee liian nopeaan ja olisin kavainnut hieman yksityiskohtaisempaa otetta päähenkilön elämän suuriin mullistuksiin. Kuitenkaan tämä teos ei edes yritä olla sotaromaani, joten sodan "sivuuttamisen" voi ymmärtää. Tämä kirja on laitettu romantiikka -kategoriaan, mutta lukemani perusteella se ei oikein sinnekään täysin kuulu. Jokainen päättäköön itse.
♠♠♠½
Mie jotenkin tykkään tästä Mustosen Pohjantuulen tarinoita -sarjasta. Molemmat ilmestyneet kirjat ovat lämminhenkisiä, helppolukuisia hyvänmielen kirjoja.
VastaaPoistaMustoselle sota ja historialliset tapahtumat ovat oikeastaan vain viitekehys, ei missään tapauksessa pääroolissa. Ei kai se väärinkään ole. Romantiikka-kategoria on tälle miusta ihan oikea.
Olipa muuten hyvin sanottu tuo, että "sota ja historialliset tapahtumat ovat oikeastaan vain viitekehys", se juuri kiteyttää hyvin tämän kuvion! :) Eihän se toki väärin ole, mutta itse olisin kaivannut jotenkin enemmän kontaktia sota-ajan elämään kotirintamalla keskiverto-olosuhteissa. Lisäksi en tiedä millaiseksi sitten kuvittelen romantiikka -kategorian, kun minun mielestäni se ei oikein osu tähän teokseen. En tosin ole varmaan ikinä ennemmin lukenut romantiikkaa. :D
PoistaLainasin tänään Jääleinikin kirjastosta, arvio on tulossa varmasti pikapuoliin. Pysy siis kanavalla! ;D
Niin, pidän tätä kuitenkin aika kepoisena kirjallisuutena (vaikka tykkäsinkin lukea), mie laitan romantiikka-kategoriaan armotta kaiken kevyen kirjallisuuden (joka yleensä sisältää jonkun rakkaustarinan), vaikkei luokitteluni ehkä tarkastelua kestä. Sillä voihan romantiikkakin olla vakavasti otettavaa :D
PoistaJoo, kepoistahan tämä kirjallisuus on, ja välillä tällaista on kiva lukea. :) Romantiikka kirjallisuuden genrenä on mulle kyllä tosi uutta, joten voi olla että mieli olis eri jos olisin muutakin lukenut joskus. :D
PoistaToivottavasti kukaan ei muodosta mielikuviaan eri ammateista sen perusteella, miten niitä kirjallisuudessa kuvataan... Juuri ylioppilaslakin saanut ei taatusti kykene liikekirjeitä kääntämään suomesta saksaksi, vaikka miten olisi saksasta laudaturin kirjoittanut :) Eikä niin tärkeää työtä ikinä anneta kokemattomalle keltanokalle. En tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun päähenkilö turvautui konttorin hyllystä löytyneeseen sanakirjaan ja hups vain sieltä kaikki puuttuvat puutavara-alan sanatkin löytyivät heti. Aikaa ei mennyt vasta-alkajalta tuntiakaan kahden kirjeen kääntämiseen - nicht möglich! Tämä on taas omiaan nostamaan kääntäjän ammatin arvostusta :D
VastaaPoistaHeh, enpä tuota asiaa ajatellut ollenkaan kirjaa lukiessani, mutta totta kyllä joka sana! :D Toivottavasti kaikki tajuavat, että tässä on kyse nimenomaan viihteestä eikä mistään supervakavastiotettavasta historiallisesta faktasta, vaikka ennen tosiaan jo ihan nuoret pääsi kyllä ymmärtääkseni aika helposti sihteerinhommiin. :)
Poista