Enni Mustonen: Tunteiden lukukausi
280 s., Otava 1990
Minulle iski näin kevään kauneudessa pakottava tarve saada lukea jokin romantiikkaa sisältävä teos, ja sen suuremmin muita vaihtoehtoja miettimättä päädyin katselemaan kirjaston valikoimaa Enni Mustosen kirjoista. Tällä kertaa mukaan tarttui Tunteiden lukukausi, joka kyllä ei ollut ihan niin hyvä kuin odotin.
Tunteiden lukukausi kertoo kolmekymppisestä opettajasta Elina Salovaarasta, joka kyllästyy epämääräiseen elämäntilanteeseensa Vantaalla ja muuttaa Saimaan rantaan maaseutukylään pikkukouluun opettajaksi. Päätöstä edesauttaa vanhemman sisaren asuminen samalla paikkakunnalla. Kaikki sujuu hyvin muuten, mutta koulun piirissä vallitsee eräänlainen työpaikkakiusaamisen ilmapiiri johtajaopettajan suunnalta. Vaan Elinalla on kyllä tukijoita ympäri kylää.
Tämä teos pyörii aika paljon sopeutumisen ja päähenkilön työn ympärillä, joten odotin enemmän romanttista värinää ja tunteita, sillä kyllähän kirjan nimikin jo antaa olettaa, että kirjasta niitä löytyisi. Ja löytyy toki, mutta jotenkin omituisen vähän nimen huomioiden. Tämä kirja on aika tasapaksu, tässä ei ole suuria tunteita, vaikka Elina miesystävän kylältä löytääkin. Jotenkin se vain on sellaista hengailua. Lopuksi tapahtumat ovat vähän romanttisempia, mutta ei kyllä niin paljon kuin muissa lukemissani Mustosen kirjoissa.
Tämä kirja oli kuitenkin ihan hauska välipalalukeminen ja kyllä tässä ansioita on. Alku oli hieman sekava ja tapahtumat etenivät jokseenkin nopeasti, mutta ympäristön kuvaus ja miljöö oli jotenkin tosi onnistunut mielestäni. Se täytyy kyllä sanoa, että tästä ei olisi voinut mitenkään erottaa tapahtumapaikkaa Saimaan alueelle ja Etelä-Savoon, ellei kirjailija olisi sitä itse määritellyt, sillä tässä ei ollut esimerkiksi murteellista puhetta lainkaan. Aihe oli kuitenkin hyvä erilaisuudessaan, sillä kovin usein ei törmää pikkukoulun opettajasta kertovaan kirjaan.
♠♠♠
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.