Ritta Jacobsson: Ninan unelmamatka, 154 s., Karisto 2003
alkup. Tina - Florida tur och retur, 1997, suom. Aila Hyyryläinen
***
R. Jacobsson: Nina autiotalossa, 148 s., Karisto 2003
alkup. Tina - Midnatt råder, 1997, suom. A. Hyyryläinen
***
R. Jacobsson: Nina megabileissä, 143 s., Karisto 2004
alkup. Tina - I Bödelns hus, 1998, suom. A. Hyyryläinen
***
R. Jacobsson: Ninan ongelmaystävä, s. 140 s., Karisto 2004
alkup. Tina - Mias gåta, 1998, suom. A. Hyyryläinen
***
kansikuvat: Suomen kuvapalvelu
Nina -sarjan lukeminen jatkuu taas neljän kirjan verran. Kuvassa kannet ovat hieman väärässä järjestyksessä ja tajusin sen juuri, mutta ei voi mitään, kun opukset on jo palautettu kirjastoon. Sen sijaan suurempi virhe on itse kirjoissa, sillä niissä sarjan osien luettelossa on merkitty Nina autiotalossa aikaisemmaksi kuin Ninan unelmamatka, mikä ei tosiaan pidä paikkaansa. Itse luin ne tuossa järjestyksessä ja vähän harmitti, mutta katsoin viimeisistä osista, että niissä on jo oikea järjestys merkittynä. Nina autiotalossa on se kirja, joka sai minut innostumaan tästä sarjasta. Sain sen joululahjaksi joskus ammoisina aikoina ja luin sen välittömästi, minkä jälkeen lainasin lisää kirjastosta.
Ninan unelmamatka saa alkunsa, kun Ninan äiti saa työpaikaltaan palkinnoksi koko perheen matkan Floridaan. Äidin pitää matkan aikana hoitaa vain yksi pieni työasia, mutta muuten koko kaksi viikkoa on lomaa. Kun perhe Bergström on vauhdissa, niin voi taatusti uskoa, että koko perhe onnistuu nolaamaan itsensä. Koko matka tuntuu aluksi menevän täysin plörinäksi, mutta loppujen lopuksi lomasta kehkeytyy todella jännittävä ja mukaan mahtuu niin varasteleva porukka kuin romanttista virettäkin. Itse pidin kirjaa jokseenkin epäuskottavana juoneltaan, sillä tapahtumat ovat aika korkealentoisia ja on vaikea uskoa, että edes koheltavalle perheelle voisi sattua tällaista äksöniä lomalla.
Nina autiotalossa kertoo Bergströmin perheen joulunalusajasta, jolloin valmisteluita tehdään kovalla tohinalla ja jokavuotiseen jouluperinteeseen kuuluva flunssakin ilmestyy jälleen ajallaan. Perhe koheltaa jouluvalmisteluissaan ja lopuksi olohuonetta koristaa "varastettu" kuusi ja kulahtaneet koristeet. Nina nauttisi muuten joulunajasta, mutta pahaksi onnekseen hän ei voinut olla kerskumatta, että uskaltaa mennä vanhan parantolan lähellä sijaitsevaan autiotaloon keskellä yötä, vaikka talossa sanotaan kummittelevan. Tässä kirjassa pidän niin kovasti siitä toisesta ulottuvuudesta, jonka Jacobsson on kirjaan istuttanut yliluonnolisen merkeissä. Hän käsittelee hienoisesti sivuten historiaa, mutta luo aitoa jännitystä kummitusteemallaan. Muistan kuin ekalla lukukerralla hiuksia nostatti ajatus Ninan seikkailuista. Tämä kirja on myös todella hauska huumoripläjäys, joten voi sanoa, että tässä on sopivassa suhteessa vähän kaikenlaista.
Nina megabileissä, tai kuten alkuperäinen nimi "pyövelin talossa", jatkaa samalla kummitusteemalla kuin edellinenkin osa. Ninan bändikaveri Mian serkku järjestää isot uudenvuodenbileet vanhassa pyövelin talossa lähellä hautausmaata. Tyttöjen bändiä on pyydetty sinne soittamaan ja auttamaan valmisteluissa, mutta vasta paikan päällä tytöille selviää miten karmivasta paikasta on kysymys. Talossa tapahtuu outoja asioita ja siellä huhutaan kummittelevan. Myös Ninan mukana oleva Dalmatina-koira aistii jotakin erikoista, mikä on omiaan nostamaan tyttöjen niskakarvat pystyyn. Itse pidin tässäkin kirjassa kummitusteemasta kovasti, se on hyvin aidon oloista. Samoin Ninassa ilmenevä pelottomuus kohdata vaikka mitä, kunhan vain rakkaimmilla on turvallista, on hyvin kuvattu. Ninasta paljastuu lopullisesti myös epäitsekäs puoli, vaikka tähän asti hän on tuntunut vähintäänkin hieman itsekkäältä.
Ninan ongelmaystävä -kirjassa Mia alkaa yhtäkkiä käyttäytyä oudosti ja vältellä bändin muita jäseniä. Erityisen kurjaa se on Annalle, joka on Mian paras kaveri, mutta ei se helppoa ole Ninalle ja Fiallekaan, sillä bändi on alkanut juuri päästä täyteen kukoistukseensa erityisesti Mian johdolla. Mian käytös kiristää lopulta heidän kaikkien hermoja, kunnes lopulta paljastuu syy Mian käytökselle. Tässä vaiheessa punnitaan todellinen ja kestävä ystävyys sekä aito välittäminen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen. Nina oppii arvostamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita, sillä Miaa vaivaavan asian paljastuminen kasvattaa Ninaa ihmisenä paljon. Mielestäni Jacobsson onnistuu taas luontevalla tavalla viemään Ninan hahmoa aikuisempaan suutaan. Tämä kirja on myös selkeästi synkkämielisempi kuin aikaisemmat osat, mutta tämä kirja vaatiikin vakavuutta eipä osasta toiseen jatkuvaa kohellusta ja hassuttelua.
Yhteisarvosanaksi kirjoille: ♠♠♠♠
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.