lauantai 16. heinäkuuta 2016

Poldark - Kapinallinen

Winston Graham: Poldark - Kapinallinen
555 s., Gummerus 2016, 3.p.
alkup. Ross Poldark, 1945
uusi suomennos: Irmeli Sallamo ja Anuirmeli Sallamo-Lavi
1. suom. p. 1977 nimellä Ross Poldark - Namparan herra
 
Olen muutamat viime päivät viettänyt todella intensiivisesti Poldarkin suvun parissa, sillä aluksi kiireen kaupalla luin sarjan avausosan Poldark - Kapinallinen ja sitten aloin katsomaan sarjasta tehtyä tv-sarjaa, sillä kummastakin painoi varausjonot päälle. Aluksi Kapinallinen vaikutti vähän hidastempoiselta kirjalta, mutta todella nopeasti tarina lähti vauhtiin ja vei mennessään. Pidin kirjasta kovasti eikä tv-sarjakaan huono ollut, mutta mielestäni se muutti joissakin kohdin kirjan tapahtumia hieman liikaa eikä vanginnut huomiotani läheskään kirjan veroisesti.
 
On vuosi 1783, kun Namparan isäntä Joshua Poldark kuolee. Hänen ainoa poikansa ja perillisensä Ross Poldark on Amerikassa sotimassa ja palaa sieltä haavoittuneena kotiinsa Englantiin. Vastassa on kova isku, sillä hänen oletettiin itsekin kuolleen ja hänen mielitettynsä Elizabeth on kihlautunut Rossin serkun, Francis Poldarkin, kanssa. Poldarkin vanhan suvun nuorempi poika Joshua peri aikoinaan huonommat maaosuudet ja rakennutti kodikseen Namparan, joka niin ikään on retuperällä kahden juopottelevan palvelijan jäätyä "pitämään talosta huolta" Joshuan kuoltua. Rossin on ryhdyttävä toimeen, minkä hän tekeekin tukahduttaakseen mielenkuohunsa asioiden tilasta.
 
Ross Poldark on tumma ja äkkinäinen mies, jossa on kapinamieltä. Hän vähät piittaa lain kirjaimesta ja yleisesti ottaen kaikkinainen keinottelu inhottaa häntä. Ross ei jaksa mielistellä ketään, mikä vaikeuttaa suuresti hänen elämäänsä sangen sisäänpäinlämpiävässä yhteisössä, jossa Rossin vihamiehet, Warlegganit, tuntuvat olevan kaiken keskiössä. Ross kuohuttaa yhteisöä milloin milläkin tavalla, kuten esimerkiksi tuomalla kotiinsa alaikäisen kaivostyöläisen tyttären ilman tämän isän lupaa. Sillä Ross Poldarkilla on hyvä ja oikeamielinen sydän, joka ei kestä nuoreen tyttöön tai kehenkään muuhunkaan vähäosaiseen kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta.
 
Poldark - Kapinallinen on melko pitkälti Rossin henkilökuva, kuten voi päätellä jo alkuteoksen nimestäkin. Teos kuvaa neljän vuoden ajanjaksoa, jonka aikana Ross jotenkin muuttuu pehmeämmäksi, mikä johtunee siitä, että hän on lopulta löytänyt elämäänsä kiintopisteitä. Teoksessa kuvataan myös paljon Rossin pelastaman tytön vaiheita, sillä Demelzan elämä liittyy keskeisesti Rossin elämään. Oikeastaan voisi sanoa, että vaikka tämä teos keskittyykin Rossiin, on se oikeastaan jonkinlainen sukutarina, jossa suvun musta lammas oppii pärjäämään itsekeen ja tekemään omia valintoja. Samalla kuvataan myös köyhyydessä ja nälässä kärsivien kaivostyöläisten yhteisöä ja valtaapitävän ylhäisön kiemuroita.
 
En osaa oikein tarkasti eriöidä miksi pidin tästä kirjasta, mutta mielestäni se on onnistunut kokonaisuus. Odotan jo syksyllä ilmestyvää sarjan toista osaa, jonka nimi on Demelzan laulu. Otin selvää, että sarja on kuvattu joskus ennemminkin ja suomennoksiakin on tullut kolmesta ensimmäisestä osasta (odotan kuitenkin uusia suomennoksia), mutta sarja itsessään on käsittääkseni 12-osainen. Hyvää luettavaa on siis tiedossa vielä monen monituisen kirjan verran, hyvä!
 
♠♠♠♠

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.