keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Bobin joulu

James Bowen: Bobin joulu
159 s., WSOY 2016
alkup. A Gift from Bob, 2014
suom. Kimmo Paukku
 
Katukatti Bob hurmaa jälleen uudessa kirjassaan, joka kuvaa Bobin ja omistajansa Jamesin vaiheita joulun aikaan vuonna 2010. Oikeastaan en ole kyllä varma pitäisikö sanoa, että tälle teokselle sopisi paremmin nimeksi "Jamesin joulu", sillä melko paljon tässä kerrataan Jamesin aikaisempia vaiheita ja sitä miten joulu ei ennen Bobia merkinnyt hänelle juuri mitään. Bob toki saa roolinsa, mutta olisin itse ehkä kaivannut enemmän kuvauksia Bobin joulunvietosta ja vaikka useamman vuoden ajalta: mitkä ovat heidän joulutraditionsa, mitä Bob on puuhaillut muina jouluina ja niin edelleen.
 
Vuoden 2010 joulu valikoitui tämän teoksen keskiöön varmastikin siksi, että Jamesin terveyden reistailusta ja jatkuvasta rahattomuudesta huolimatta joulutunnelma tavoitti sekä isännän että kissan. Yhdessä James ja Bob kulkivat Lontoon kaduilla kauppaamassa lehtiä ja soittamassa joululauluja. Tuolloin James huomasi kuinka moni todella välitti hänestä ja etenkin Bobista, jolle tuotiin jos jonkinmoista lahjaa. Yksi hurmaavimmista lahjoista lienee pieni tonttupuku, johon Bob sonnustautui joulunalusaikaan lehtienmyyntikeikoille.
 
Bob on syy, miksi entinen huumeriippuvainen James jaksaa pysytellä kuivilla ja luovia eteenpäin. Tässä kirjassa osoitetaan jälleen kerran ystävyyden voima, sillä se todella voi muuttaa koko elämän ja samalla tuoda tullessaan uutta näkökulmaa vaikka sitten joulunpyhiin. Joulu merkitsee monille paitsi hyvän tahdon juhlaa myös perhejuhlaa, ja Bobin lyöttäydyttyä Jamesin seuraan he kumpikin saivat perheen, jonka parissa viettää joulua. Jos joku väittää, että kissa ei muka kiinny omistajaansa, voi vasta-argumentiksi tarpeen vaatiessa tarjota Bobin ja Jamesin kiinteää ystävyyssuhdetta!
 
Bob on mainio kissa ja hänen tempauksistaan on mukava lukea, mutta toisaalta en koe nyt lukeneeni mitään erityisen ihmeellistä. Kaksikon yhteisen taipaleen alkuun on päästy tutustumaan jo aikaisemmissa kirjoissa samoin kuin toiseen suuren elämänmuutoksen aikaan, jolloin James pääsi solmimaan kustannussopimuksen Bobista kertovasta kirjasta, joten tämä teos tuntui osittain taas vanhan kertaamiselta. En kuitenkaan koe, että lukuaikani olisi mennyt hukkaan, mutta eivät odotukseni nyt ihan täyttyneetkään. Ja kyllä minua ärsyttää edelleen se, että kirjassa puhutaan Bobista jatkuvasti menneessä aikamuodossa, vaikka kissa tiettävästi on edelleenkin elossa.
 
♠♠♠

7 kommenttia:

  1. Aika samoja mietteitä, jos näitä kirjoja tulee vielä lisää, niin tuskin luen. Ihan hyvää ajanvietettä, mutta kolmen kirjan jälkeen kyllä jo riittää ainakin mulle. Vaikkei kirjassa mitään vikaa nyt ollutkaan, oli ihan viihdyttävä nopea lukupaketti. :)
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselle jäi vähän tunne, että tämä kirja on aikoinaan kirjoitettu joulumarkkinoille tahkoamaan rahaa.. Itseäni kiinnostaisi vaikkapa kuvateos Bobista enemmän kuin uudet tämänkaltaiset kirjat.

      Poista
  2. En ole katukatin kirjoihin tutustunut, vaikka kirjastossa olen nähnyt. Suloisen näköinen kisuli. :3 Eläinten ystävyys on voimakas asia. Muutama kuukausi takaperin luin lehdestä (Iltalehti taisi olla) naisesta, joka selvisi vaikeasta masennuksesta kissojensa avulla. Oma kissanikin antaa kyllä niin paljon iloa arkeen. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä: eläinten ystävyys on todella voimakas asia. Itselläni on neljä kissaa ja kyllä koen, että jokainen niistä välittää minusta ihan yhtälailla kuin minä niistä. :) Ensimmäinen katukattikirja oli hyvä, sitä suosittelen, jos Bobin vaiheet kiinnostavat! :)

      Poista
  3. Luin ensimmäisen Bob-kirjan ja tykkäsin siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin siitä, mutta nämä kaksi muuta eivät ole enää oikein iskeneet.

      Poista
  4. hui juma kuulitteks bobin katukissa tulee takaas 2020 kirjalla bobin return en jaksa odottaa

    VastaaPoista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.