sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Saippuaprinsessa

Kaari Utrio: Saippuaprinsessa
8 cd-levyä, Tammen äänikirja 2005
lukija: Susanna Haavisto

Saippuaprinsessa kertoo nuoresta Ulrika Rutenfeltista, joka isänsä kuoleman jälkeen on päätynyt asumaan holhoojansa ja tämän vaimon talouteen. Eletään 1830-lukua, jolloin naisen tulevaisuuden tärkeimpänä tukipilarina nähtiin viisaasti (ja varakkaaseen sukuun) solmittu avioliitto. Ulrikan holhooja vaimoineen asuu maaseudulla ja niinpä he päättävät lähettää tytön sukulaisten hoiviin Helsinkiin, jotta leskiparonitar Ekestolpe voisi auttaa nuorta sukulaistaan löytämään sopivan aviomiehen. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, sillä saippuaprinsessaksi tituleerattu Ulrika tulee saamaan äidinperintönään huikean rahasumman, joka kelpaisi kenelle tahansa. Ulrikalle onkin jo kaavailtu serkkunsa Mauritz Ekestolpen morsiamen Victoria von Sperlingin tuhlaavaista veljeä, mutta Ulrikapa ei olekaan niin vietävissä kuin jotkut maalaistyttösestä olettaisivat.

Mielestäni Saippuaprinsessa oli viihdyttävää kuunneltavaa työmatkoilla, vaikka teos olikin melkoisen ennalta-arvattava: minä ainakin hoksasin jo heti alussa, että mitä tulevaisuus mahtaa Ulrikalle tuoda tullessaan. Siitä huolimatta kuuntelin tairnaa ihan mielenkiinnolla, joskin välillä minua hieman turhautti takaiskut Ulrikan tiellä, kun kuitenkin oli koko ajan tiedossa miten kaikki varmasti kääntyy. Siitä huolimatta tämä taitaa olla viihdyttävin teos, jonka olen Utrion tuotannosta kuunnellut. Tässä teoksessa oli myös selkeämmin suoranaista huumoria, joka sai minut välillä naureskelemaan ääneen. Lisäksi mielestäni Susanna Haavisto lukee teoksen jotenkin sopivan nasevasti, jotta Utrion teksti pääsee hienosti esille.

♠♠♠♠

4 kommenttia:

  1. Utrion kirjoissa on aina heti ihan selvää, kuka saa kenet, mutta ei se haittaa. Kirjat ovat mukavan viihdyttäviä ja onhan niissä kevyen pinnan alla asiaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole aikaisemmin kokenut juonta niin ennalta-arvattavaksi kuin tämän teoksen kohdalla, mutta olet ihan oikeassa: ei tuo ennalta-arvattavuus juurikaan haittaa. Ajankuvauksina Utrion kirjat ovat onnistuneita, vaikka juoni olisikin sinällään melko höttöinen.

      Poista
  2. Minulla on tämä kirja mökillä, pitääpä ottaa lukuun vaikka ensi kerralla. Löysin Kaari Utrion melko myöhään eli vasta muutamia vuosia sitten. Pidän historiallisista romaaneista, koska ajankuvaus kiehtoo. Juonella ei niin väliä eli ei haittaa, vaikka olisi ennalta arvattavaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin löysin Utrion vasta aivan vuosi-pari sitten, mutta onpahan ainakin luettavaa jäljellä. :D Minäkin pidän historiallisista romaaneista ja juuri samasta syystä kuin sinäkin. Arvostan kyllä hyvin punottua juonenkulkua, mutta toisinaan tällainen kevyemminkin solmittu vyyhti toimii ihan hyvin. :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.