Minna Canth 1844-1897

Minna Canth on kiistatta yksi merkittävimmistä suomalaisista naiskirjailijoista. Siitä kertoo jo sekin, että hän on ainut suomalainen naiskirjailija (ja nainen ylipäätään), jolla on oma liputuspäivä. Liputuspäivää alettiin viettää vuonna 2003 hänen syntymäpäivänsä ja tasa-arvon kunniaksi, sillä Canth oli merkittävä tasa-arvon puolestapuhuja. Kalenteriin viralliseksi liputuspäiväksi Minna Canthin ja tasa-arvon päivä merkittiin kuitenkin vasta kuusi vuotta sitten, vuonna 2006.

Minna Canth syntyi Tampereella 19.3.1944 ja oli alkuperäiseltä nimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson. Canth vietti lapsuutensa Tampereen köyhälistöalueilla, vaikka varsinaista puutetta perhe ei milloinkaan kärsinyt. On kuitenkin melko selvää, että lapsuuden olosuhteet muovasivat hänen ajatusmaailmaansa vahvasti. Kun perheen taloudellinen tilanne koheni, perhe muutti Kuopioon 1853. Kuopiossa Canth pääsi aloittamaan opiskelun ja pääsi jopa Jyväskylän seminaarin opettajakouluun, mutta se jäi häneltä kesken, kun hän avioitui opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta ja Canth jäi varhain leskeksi ja sitä myöten lastensa yksinhuoltajaksi vuonna 1879, jolloin osa lapsista oli vielä pieniä. Avioliitto ja sitä seurannut perheen perustaminen ei kuitenkaan estänyt Canthia tekemästä hyväntekeväisyystyötä ja kirjoittamasta useita tunnettuja teoksia. Canth kuoli 12.5.1897 Kuopiossa.

Minna Canth on tullut erityisen tunnetuksi näytelmistään, joista etenkin Työmiehen vaimo (1885) ja Anna Liisa (1895) ovat kohahduttaneet ilmestyttyään yleisöään suuresti. Niitä esitetään yhä edelleenkin teattereissa ja niillä on jo suoranainen klassikon asema. Hyvällä syyllä saa sanoa, että Minna Canth on merkittävin suomalainen naisnäytelmäkirjailija, vaikka melko moni hänen näytelmistään on jäänyt näiden kahden merkittävimmän varjoon. Canth ei kuitenkaan kirjoittanut pelkästään näytelmiä vaan myös novelleja ja pienoisromaaneja, joista tunnetuimpia ovat Hanna, Salakari ja Köyhää kansaa.

Minna Canth tuo teoksissaan esille vahvasti feminismin ja tasa-arvon aatteet, jotka olivat muodostuneet hänelle hyvin tärkeiksi. Hänen tuotannostaan, jota olen lukenut hyvin laajasti, on oikeastaan mahdotonta löytää teosta, joka ei jollakin tavalla heijastelisi kirjoittajansa omaa aatemaailmaa. Kirjallisia vaikutteita Minna Canth on saanut esimerkiksi Henrik Ibsenin näytelmästä Nukkekoti ja hän on luonut omia vastineitaan tai kannanottojaan esimerkiksi Juhani Ahon teokselle Papin tytär (Hanna). Canthin teoksia pidetään realistisina, mutta pikku hiljaa hän alkoi kääntyä aikalaistensa Juhani Ahon ja Teuvo Pakkalan tavoin psykologisen ihmiskuvauksen suuntaan.

Minna Canthin suurimpia tavoitteita tasa-arvoisuuden saralla oli esimerkiksi taata naisille pääsy yliopisto-opintoihin sekä yleisesti kaventaa naisten ja miesten välistä sosiaalista kuilua. Minna Canth ei kuitenkaan ajanut vain sukupuolten välisen tasa-arvon asiaa, sillä hän pyrki myös tasa-arvoon yli säätyrajojen. Canth oli oivaltanut jo varhain, että jokainen ihminen on yhtä hyvä syntyperäänsä katsomatta: vain ihmisen teot määräävät hänen asemansa. Canthin perintö elää yhä paitsi hänen teoksissaan myös koko meidän yhteiskunnassamme, joka kaikista puheista huolimatta on kuitenkin hyvin tasa-arvoinen moneen muuhun maahan verrattuna.

Minna Canth on siis todellakin päivänsä ansainnut, siitä ei ole epäilystäkään. Minä päätin juhlistaa hänen merkkipäiväänsä paitsi viettämällä blogissani muutaman teemapäivän myös leipomalla hänen nimikkokakkunsa. Ohjeen löysin kotikokki.net -sivustolta ja muokkasin sitä hieman: jätin neilikat pois (ei ollut kaupassa jauhettuna ja en omista morttelia) ja laitoin tilalle kardemummaa. Maistuu. :)

 

Huomenna kertoilen omasta suhtautumisestani Minna Canthin teoksiin sekä siitä miten niiden pariin alunperin löysin. Nyt oikein hauskaa Minna Canthin ja tasa-arvon päivää kaikille!