maanantai 31. joulukuuta 2012

Kalevala

Kalevala
475 s., Otava 2009
koonnut Elias Lönnrot
julkaistu kokonaisuudessaan "Uutena Kalevalana" 1849
kansalliseepos

Ei voi muuta sanoa kuin että "minä tein sen"! Haastoin itseni kalevalanpäivänä lukemaan Kalevalan tämän vuoden loppuun mennessä, ja aika tiukille meni. En itse asiassa edes uskonut ehtiväni lukemaan tämän, mutta ehdin kuitenkin. Aloitin tämän lukemisen touko-kesäkuun vaihteessa ja pääsin noin puoleen väliin saakka, mutta sitten tuli muita kiireitä ja Kalevala jäi. Välillä luin pari runoa, mutta uudelleen tähän palasin toden teolla vasta muutama päivä sitten.

Kalevalan lukeminen on mielestäni aika haastavaa sen perinteisen runomitan, niin sanotun kalevala-mitan, ja vanhahtavien ja murteellisten sanojen vuoksi. Mielestäni sanasto ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi pahin kompastuskivi eikä rytmiikkakaan: teos ei tule luetuksi, jos ei pääse juoneen kiinni. Rytmiin tottuu aika nopeasti ja tietysti sanasto vaikuttaa siihen miten pääsee juoneen mukaan, mutta tässä mielestäni esimerkiksi henkilöhahmojen runsaus ja "lempinimittely" asettaa enemmän haasteita. Juoni on polveileva ja palaa yhtäkkiä tiettyjen hahmojen pariin oltuaan ensin muiden hahmojen parissa. Sillä kyllä, minun(kin) mielestäni tässä teoksessa on juoni, vaikka sitä ei ehkä ensin niin ajattelisikaan.

Kalevala on yllättävän mielenkiintoinen teos ja viihdyttäväkin tietyllä tavalla, kun vain jaksaa keskittyä ja lukea riittävän pitkän pätkän kerrallaan. Suosittelen sen lukemista kaikille, koska onhan se kotimaiselle kirjallisuudelle merkittävä teos ja maailmallakin tunnettu ja luettu: siksi mielestäni suomalaistenkin pitäisi paneutua tähän paremmin, kun kyse on kumminkin meidän kansalliseepoksestamme. Ainahan voi esimerkiksi kuunnella äänikirjan tai lukea suorasanaisen version, jos kieli tuntuu liian kiemuraiselta. Entinen äidinkielen opettajani sanoi myös kerran, että kannattaisi lukea edes Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala, jotta on edes pieni aavistus tästä teoksesta. Ainakaan minulle ei tätä koulussa juuri opetettu, pari runoa käytiin läpi ja se oli siinä. Siksikin koin tärkeäksi tutustua tähän teokseen paremmin itsenäisesti.

Mielestäni tätä lukiessa oli myös hauska huomata, että Hovimäen sepän emännän ja tyttären suusta olen kuullut/lukenut Kalevalastakin tuttuja säkeitä eri yhdistelmin. Lisäksi nykyäänkin usein käytetään Kalevalan sisältöä vertauskuvina joissakin asioissa, joten onhan se ihan kiva tietää mistä jutut juontavat juurensa.

On vaikea arvosanoittaa tällaista teosta, jonka arvon tuntee muttei itse osaa muodostaa siitä arvosanaan johtavaa mielipidettä. Siksipä päätän jättää tämän arvosanatta.

6 kommenttia:

  1. Jee, hulppea suoritus! Hienoa. Itselläni on lukulistoilla Kanteletar, joka naisten eepoksena kiinnostaa vielä miehistä Kalevalaakin enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä minunkin pitäisi tarttua Kantelettareen sitten, kun saan Kalevalan ensiksi täysin sulateltua. :) Omasta hyllystä löytyy jokin vanha kirpparilta ostettu painos Kantelettaren kauneimmista runoista, ja sen ainakin voisin lukaista joskus, kun en ole sitä vielä tehnyt. :D

      Poista
  2. Onnittelut suuresta uroteosta!

    Minulla oli syyslukukauden jälkipuoliskolla yliopistossa sellainen Kalevala -kurssi, jonka oheislukemistoon kuului Kalevala - joko kokonaisena tai pienoiskalevalana. Minä suurieleisesti ensin raahasin kotiin kirjaston suurimmat Kalevalan, joka oli nimeltään Taiteilijoiden Kalevala, sisältäen lyhentämättömän version moderninnäköisillä maalaustaideteoksilla piristettynä. Jossakin vaiheessa kun tajustin, ettei lukemisesta kurssin pituuden puitteissa tule mitään, siirryin pienoiskalevalaan. No sekin on vielä kesken... Mutta lähitulevaisuudessa aion sen kyllä päihittää!

    Yllättävää mielestäni oli, kuinka kiehtova Kalevalan maailma tavallaan on ja kuinka inhimilliseltä esim.Väinämöinen vaikuttaa. Ihan käy sääliksi ukko parkaa, jolla ei oikein naisasiat näytä luonnistuvan! :D Tietysti vaikea kieli vieraannuttaa jonkin verran lukukokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä luku-urakkaan! :) Minutkin yllätti tuo Kalevalan kiehtovuus ja inhimillisyys, vaikka siinä onkin mukana myös myyttisiä elementtejä.

      Poista
  3. Oho, sä todella teit sen! Mahtavaa :) Mulla ei kyllä kärsivällisyys riittäis, vaikka kieltämättä ois kyllä tosi tärkee teos...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, vaikka kyllä tää tosiaan kärsivällisyyttä vaati. 10 kuukautta ei tosiaan ollut liian pitkä aika haasteen suorittamiselle. :D

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.