perjantai 22. helmikuuta 2013

Jättipäärynä

Jakob Martin Strid: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
105 s., Otava 2012
alkup. Den utrolige historie om den kaempestore Paere
suom. Päivi Kivelä
 
Muistan, kun viime kesänä muovitin tämän kirjan kesätyöpaikassani. Siitä lähtien olen halunnut tutustua tähän teokseen, mutta se on jotenkin aina jäänyt. Olen viime aikoina penkonut innokkaasti kotikirjastoni lastenosaston laareja, joissa on esillä uudempia teoksia. Sieltä tämänkin bongasin ja lainasin.
 
"Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi" kertoo Miksusta ja Sebastianista, jotka saavat pullopostin mukana siemenen, josta kasvaa jättipäärynä. Pullopostin on lähettänyt Poutarannan pormestari, joka on ollut kadoksissa jo vuoden päivät. Tällä hetkellä Poutarantaa johtaa varapormestari Oksa, kiukkuinen pieni mies. Hän syöksee päärynän mereen ja Miksun ja Sebastianin sen mukana. Siitä alkaa ystävysten seikkailu merten halki.
 
Tämä teos vaikutti jännittävältä ja varmasti etenkin pienten poikien voisi kuvitella viehättyvän tästä teoksesta, josta ei puutu vauhtia ja hassuja sattumuksia. Itse en kuitenkaan kauheasti tästä teoksesta pitänyt, ja siihen on montakin syytä. Ensiksikin teos on jokseenkin sekava. Se johtuu jo pelkästä tekstin ja kuvien asemoinnista, mutta tietyiltä osin myös itse kuvituksesta. Kuvitus on melko yksityiskohtainen, mutta välillä silti hyvin suurpiirteinen. Uskon, että lapset tykkäävät katsella tämän kirjan kuvitusta ja bongailla sieltä yksityiskohtia. Kuvitusta suurempi ongelma on kuitenkin se, että aina sivua kääntäessä ei tiennyt mistä kohtaa pitäisi lähteä lukemaan, kun teksti meni missä sattuu.
 
Mietin hieman tässä käytettyä fonttia, joka on melko "kiemurainen". Se kyllä sopii hyvin tähän teokseen ja kuuluu ikään kuin teoksen tyyliin, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että se tekee tästä jokseenkin hankalalukuisen. Tai niin minä ainakin ajattelisin: esimerkiksi ekaluokkalaiselle ja miksei vielä tokaluokkalaisellekin tuollaisen fontin lukeminen voi olla haastavaa, jos lukeminen ei ole vielä sujuvaa. Ja juuri tuolle ikäryhmälle tämä teos olisi varmasti aivan mainio! Mielestäni on sääli, että fonttivalinta on sillä tavoin epäonnistunut ja siksi lukijakuntaa ehkä jopa karsiva.

(Klikkaa isommaksi.)
Tämä teos sopii mielestäni kyllä hyvin myös yhdessä lapsen kanssa luettavaksi kaikille seikkailunnälkäisille lapsille (ja vanhemmillekin toki!). Uskoisin, että tästä teoksesta voivat nauttia eri-ikäiset lukijat, mutta minua tämä ei sytyttänyt. Vaikka esimerkiksi Mauri Kunnaksen kirjat ovat hyvin samantyylisiä siinä mielessä, että kuvitus ja teksti kulkevat limittäin, niin tämä on jotenkin paljon sekavampi eikä aihekaan ollut oikein minun makuuni.
 
Teoksen nimestä voisin sanoa sen verran, että Jättipäärynä kuulostaa todella herkulliselta ja ainakin minun alkoi heti tehdä mieli päärynöitä, kun tätä luin. Kansikuva on mielestäni myös hyvin onnistunut. Vaikka kuvitusta hieman ehkä moitinkin, niin värejä siinä on ainakin käytetty hyvin, mikä on mielestäni todella hyvä asia lastenkirjallisuudesta puhuttaessa.


♠♠

2 kommenttia:

  1. Mä pidin tätä yhtenä viime vuoden parhaimmista lastenkirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että aika moni muu on ollut kanssasi samaa mieltä. Mitä tässä nyt olen vähän asiaa kuulostellut, niin on tämä ainakin kovasti ollut lainassa kirjastoista. :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.