keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Kun kaupunki suljettiin

Fang Fang: Kun kaupunki suljettiin - Wuhanin kohtalonhetket
13 h 3 min., Into Kustannus 2021
alkup. Wuhan fengcheng riji
suom. Rauno Sainio
lukija: Krista Putkonen-Örn

Kuuntelin jo ihan alkuvuodesta Fang Fangin päiväkirjaan perustuvan kuvauksen Wuhanista koronapandemian alussa vuonna 2019. Samaan aikaan kotikunnassani koronatilanne oli heikko ja useampi lähipiiriini kuuluva sairastui tautiin ja joutui olemaan pitkäänkin karanteenissa - nyttemminhän karanteenikäytäntöjä on muutettu. Kuuntelukokemus oli melkoisen ahdistava ja siksi siitä kirjoittaminenkin on jäänyt.

Jos joku kuvittelee, että koronapandemian alkupisteenä tunnetussa Wuhanissa ei olisi yritetty pysäyttää taudin leviämistä, hän on väärässä. Kun Wuhanin kaupunki suljettiin täysin tammikuussa 2020, ryhtyi paikallinen kirjailija Fang Fang kirjoittamaan sosiaaliseen mediaan päiväkirjaa eristyksestä. On hätkähdyttävää ja ahdistavaa lukea silminnäkijän kuvausta kaupungista, jonka asukkailta vietiin kaikki vapaus. Kaiken tuoksinnassa tapahtui myös käsittämättömiä ylilyöntejä, kun viruksen kulku pyrittiin pysäyttämään inhimillisyyden kustannuksella.

Jälkikäteen on helppo sanoa ja nähdä monen Wuhanissa tehdyn toimenpiteen hyödyttömyys viruksen edessä. Tietoa on nykyään enemmän kuin tuolloin, mutta siitä huolimatta osa toimenpiteistä tuntuu hyvin mielivaltaisilta. Pahinta on se, miten kaupungin johtoporras yritti piilotella totuutta asukkailta. Kun Fang Fang kyseenalaisti asioita eikä kaunistellut mitään, joutui hän mustamaalaamisen uhriksi. Hänet pyrittiin leimaamaan, koska hän ei suostunut vaikenemaan. Onneksi hän piti pintansa, sillä tämä lienee melko ainutlaatuinen kuvaus eristetystä kaupungista.

Jos tässä teoksessa kaiken kamalan keskellä jotain kaunista on, niin aito lähimmäisenrakkaus ja välittäminen vaikeina aikoina. Fang Fang kuvaa miten naapurit ja perheenjäsenet auttoivat toisiaan sen minkä pystyivät. He pyrkivät pitämään toivoa yllä suljetussa kaupungissa, vaikka ajoittain he kokivat olonsa varmasti hyvin epätoivoisiksi. Inhimillisyys tuo lohtua, lukijallekin.

2 kommenttia:

  1. Tämä on ainoa koronakirja, joka on edes vähän kiinnostanut minua, juuri tuon Kiinan takia. Mutta voi olla, etten hirveästi kiirehdi lukemaan tätäkään. Lukukokemus voi varmasti olla aika ahdistava.

    Nyt koronaa on tosiaan ollut paljon täällä meilläkin päin. Alkaa olla ihme, etten itse ole vielä saanut sitä, niin monella se on jo ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, koronakirjallisuus ei oikein kiinnosta, kun aiheesta kuulee muutenkin ihan riittävästi. Ehkä pahin turhautuminen ja ahdistus aiheeseen liittyen on kadonnut, kun oman tuttavapiirin sairastaneet ovat sairastaneet taudin pääsääntöisesti kausiflunssan kaltaisena. Minäkin olen ainakin toistaiseksi välttänyt tartunnan!

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.