sunnuntai 29. joulukuuta 2024

Luopuneet

Elina Annola: Luopuneet
Teos 2024
äänikirjan lukijana Satu Paavola

Elina Annola vieraili marraskuun alussa kirjastossamme ja lupauduin haastattelemaan häntä. Koska en itse ollut aiemmin tutustunut hänen tuotantoonsa, oli korkea aika tehdä se. Päätin kuunnella Annolan uusimman romaanin Luopuneet äänikirjana ja kokemus oli kyllä kaikin tavoin positiivinen. Sitä oli myös hänen vierailunsa, sillä keskustelu oli todella mielenkiintoista, vaikka en ollutkaan lukenut kuin tämän yhden ainoan kirjan.

Luopuneet etenee kahdessa aikatasossa, joiden yhteisenä nimittäjänä on sama talo. Nykypäivässä Anniina löytää puolisonsa kanssa unelmiensa kodin helsinkiläisestä kivitalosta. Sinne on hyvä rakentaa yhteistä kotia, jonne muuttavat myös Sisu-koira ja Leevin tytär. Kodissa on valoa ja tilaa unelmien kasvaa. Vähitellen notkuvat lattialaudat ja piilossa muhiva kosteus ovat vaarassa särkeä kaikki ne vaalitut unelmat, joita he niin onnellisina lähtivät tavoittelemaan.

Toisessa aikatasossa edetään sotien jälkeistä aikaa 1950-luvulla. Vieno yrittää pitää sodan satuttaman miehensä ja pienen Liisa-tyttärensä arjen sujuvana, vaikka raha on tiukassa ja tulevaisuus näyttää välillä kaikkea muuta kuin valoisalta. Elämän piti mennä aivan toisin, kerran hänelläkin oli unelmia ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Kaikki tuntuu särkyneen sotavuosiin.

Luopuneissa on hieno tunnelma, jossa kaikuu samaan aikaan haikeus, luopuminen ja toivo. Keskeisiä teemoja on äitiys, niin äidiksi kasvaminen kuin äitinä oman itsensä säilyttäminen. Myös tyttärenä olemisen ja pysymisen näkökulmat ovat keskeisiä. Tykkäsin tästä kirjasta ja henkilöhahmoja on helppo ymmärtää ja myötäelää, sillä heidän tunteensa ovat hyvin inhimillisiä ja siten myös monille tuttuja.

maanantai 16. joulukuuta 2024

Talvi Applemoressa

Rachael Lucas: Talvi Applemoressa
Applemore 1
Karisto 2024
alkup. The Winter Cottage
suomentanut Anna-Mari Raaska

Olen viime aikoina lukenut ja varaillut kirjastosta sesonkiin sopivaa viihdekirjallisuutta. Sitä kautta Rachael Lucasin Applemore-sarjan avaava Talvi Applemoressakin päätyi lukulistalleni. Kokemus oli ihan kiva, mutta tuskin jatkan sarjan parissa enempää.

Rilla matkustaa Applemoren kylään Skotlantiin tyhjentämään edesmenneen isänsä mökkiä. Hän haluaa vain hoitaa homman ja jatkaa eteenpäin, mutta paluu lapsuuden maisemiin ja vanhojen tuttujen kohtaaminen saavat Rillan pohtimaan mitä hän oikeastaan haluaa tulevaisuudessa tehdä. Samojen asioiden kanssa painii Applemoren kartanon Lachlan Fraser, joka on saanut perintönä vaivoikseen rapistuvan kartanon tiluksineen. Velvollisuudentunto sukuperintöä ja sisaria kohtaan painaa, vaikka oikeastaan hän haluaisi vain palata Edinburgiin pyörittämään pienpanimoaan.

Rillan ja Fraserin sisarukset ovat tuttuja jo vuosien takaa, sillä lapsuuden kesinä Rilla sisarineen leikki ja vietti aikaa mielellään Applemoren väen kanssa. Heidän isänsäkin olivat läheisiä ystäviä, joten henkilökohtainen side perheiden välillä on vahva. Kun lapsuudenystävät Rilla ja Lachlan nyt liki 20 vuoden jälkeen kohtaavat uudelleen, herää myös sellaisia tunteita, joista kumpikaan ei aikanaan puhunut ääneen. Vaan mitä tehdä, kun kummallakin on monta rautaa tulessa ja vielä hetki sitten melko selkeät tulevaisuudensuunnitelmatkin?

Talvi Applemoressa on ihan kiva kirja. Miljöö oli minusta tässä parasta antia, sillä Applemoren kylä on kodikas paikka ja maaseutukartanot ovat lähtökohtaisesti aina minun mieleeni. Henkilöhahmotkin olivat ihan sopevia, mutta juonellisesti tämä ei ollut mitenkään erityisen huikea. Aluksi myös kerronta tuntui vähän kankealta ja harkitsin jopa jättäväni kirjan kesken, mutta kyllä se siitä sitten lähti sujuvoitumaan.

sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Kuolema kintereillä

Robert Galbraith: Kuolema kintereillä
Cormoran Strike 7
Otavan äänikirja 2023
alkup. The Running Grave
suom. Ilkka Rekiaro
lukija: Eero Saarinen

Kuuntelin loka-marraskuun taitteessa Robert Galbraithin uusimman Cormoran Strike -dekkarin Kuolema kintereillä. Vaikka kirja on jälleen pitkä, pysyy tarina silti koko ajan loogisena ja mielenkiintoisena. En voi kuin ihailla Galbraithin tarinankertojan taitoja. On taito sinänsä onnistua kerta toisensa jälkeen keksimään uudenlaisia laajoja aiheita Striken ja Robinin tutkittavaksi, mutta niin taas he saavat selvitettäväkseen tapauksen, joka paljastuu vuosikymmenien yli kurottavaksi vyyhdeksi.

Huolestunut isä ottaa yhteyttä Strikeen ja pyytää etsiviä selvittämään miten hänen lahkoon liittyneellä pojallaan todellisuudessa menee. Isä pelkää pojan terveyden puolesta, ja epäilee, että Universaali Humanitaarinen Kirkko on taitavasti hyväksikäyttänyt pojan hyväuskoisuutta. Kirkko kampanjoi näkyvästi paremman maailman puolesta, mutta tutkimusten edetessä Strike ja Robin tiimeineen saavat huomata, että lahkon kulisseissa kuohuu ja kirkon sisällä hallitaan pelolla ja epävarmuudella.

Kuolema kintereillä on mielestäni synkintä Galbraithia. Vaikka etsivät ovat joutuneet vaaraan muulloinkin, niin Robinin soluttautuminen kulttiin on aivan omaa luokkaansa - etenkin kun lahkon maatilalta ei saa pidettyä yhteyttä ulkomaailmaan. Synkkiä sävyjä tulee myös heikompien hyväksikäytöstä, väkivallasta ja manipuloinnista, joihin etsivät törmäävät tutkimuksissaan tämän tästä. Universaali Humanitaarinen Kirkko on kaikkea muuta kuin se julkisuudessa antaa ymmärtää.

Pidän tässä sarjassa paljon myös Striken ja Robinin välisestä dynamiikasta. Heidän välinsä ovat periaatteessa varsin mutkattomat, vaikka kumpikin tahoillaan peittelee todellisia tunteitaan kollegaltaan. On mielenkiintoista seurata miten pitkälle tämä jännite kantaa, sillä joskushan totuuden on pakko tulla esille. Mutta milloin, miten ja millä seurauksilla? Oma jännitysnäytelmänsä sekin.


lauantai 7. joulukuuta 2024

Puuvillatehtaan joulutarinat

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan joulutarinat
Gummerus 2024
Sisältää aikaisemmin ääni- ja e-kirjoina julkaistut tarinat Loviisan joulu ja Joulu Örndahlin ruukissa sekä ihan uuden tarinan Joulu Falken linnassa.

Olin lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuilla (liput saatu) ja kävin kuuntelemassa paneelikeskustelua historiallisen romaanin tulevaisuudesta. Paneelikeskustelussa olivat mukana Jenni Linturi, Helena Steen ja Ann-Christin Antell. Keskustelu sai minut kiinnostumaan Puuvillatehtaan joulutarinoista niin, että minulle tuli suorastaan pakottava tarve päästä lukemaan tämä. Olen hänen Puuvillatehdas-sarjansa avausosan lukenut, mutta se ei ollut täysin minun kirjani. Antell kuitenkin esiintyi niin mukaansatempaavasti, että into joulutarinoiden pariin pääsi iskemään.

Puuvillatehtaan joulutarinoissa on mukana kolme eri aikoihin sijoittuvaa tarinaa, joista Loviisan joulu ja Joulu Örndahlin ruukissa on julkaistu aiemmin ääni- ja e-kirjoina. Joulu Falken linnassa on sen sijaan aivan uusi kertomus. Itse pidin ehkä kaikkein eniten keskimmäisestä Örndahlin ruukkikylään sijoittuvasta tarinasta, vaikka myös talvisotajoulu Falken linnan miljöössä oli minulle mieleen.

Kaikki kolme joulukertomusta ovat omalla tavallaan tunnelmallisia joulukertomuksia. Teokset sijoittuvat eri aikoihin, mutta jokaisessa miljööt ovat uskottavia ja historia tulee hienosti esiin. Joulun materiaalinen puoli kynttilöineen, kuusineen ja jouluherkkuineen kuvastavat kunkin ajan tapoja valmistella ja viettää joulua. Tärkeintä on kuitenkin inhimillisyys ja hyvä tahto. Kannatti kyllä lukea nämä, vaikka sarja itsessään minulta jäikin kesken, sillä hyviä joulutarinoita on aina kiva lukea.

maanantai 2. joulukuuta 2024

The Cinnamon Bun Book Store

Laurie Gilmore: The Cinnamon Bun Book Store
Dream Harbor 2
Harper Collins Publ. äänikirja 2024
lukija: Regina Reagan

Kuuntelin marraskuussa Laurie Gilmoren Dream Harbor -sarjan avausosan The Pumpkin Spice Café. Pikkukaupunkimiljöö ja sen ihmiset veivät mennessään, vaikka tarinassa olikin yllättävän eroottinen lataus. Samaa linjaa tuntuu noudattelevan myös tämä sarjan 2. osa The Cinnamon Bun Book Store, josta kyllä myös ihan pidin.

Hazel on kohta 30-vuotias kirjakaupan johtaja, joka hieman ennen syntymäpäiväänsä havahtuu siihen, että ei ole oikeastaan elänyt parikymppisen tyypillistä elämää lainkaan. Hän haluaa korjata tilanteen ennen uusia kymmeniä ja irrotella hieman. Vapaaehtoiseksi seuraksi tuolle irrottelumatkalle ilmoittautuu kalastaja Noah, joka on tunnettu siitä, että hän osaa pitää hauskaa. Juuri sitä Hazel tahtoo, ei mitään vakavaa vaan pelkkää hauskanpitoa.

Samaan aikaan Hazelin kirjakaupasta alkaa löytyä kirjoja, joihin joku on tehnyt merkintöjä kuin ideoiksi ja vinkeiksi siitä, mitä kaikkea Hazel voisi kokea, jos hieman irrottelisi. Vaikka Hazelia ärsyttää hävikkiin päätyvät kirjat, odottaa hän silti uusia viestejä innolla, sillä seikkailu Noahin kanssa on ollut erittäin kiihkeä ja antoisa. Heidän välillään kipinöi, vaikka kumpikin pitää tiukasti kiinni siitä ajatuksesta, että kaikki on pelkkää hauskanpitoa.

Tämä on ihan sujuvaa ja viihdyttävää kuunneltavaa. Edelleenkin miljöö on mielestäni todella onnistunut ja Dream Harborin kotoisassa pikkukaupungissa on helppo viihtyä. Mielestäni näiden kirjojen kannet kuvaavat kyllä mainiosti sitä, miten kivan oloinen paikka on kyseessä. Luulenpa, että kuuntelen kolmannenkin osan piakkoin.

sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Klaanin vieraana

Kaisa Viitala: Klaanin vieraana
Nummien kutsu 1
Karisto 2024
äänikirjan lukijana Emma Louhivuori

Hullu luokka -kirjoistaan tunnetuksi tullut Kaisa Viitala on viime vuosina kirjoittanut aikuisille suunnattuja kirjoja, joista viimeisin on Nummien kutsu -sarjan avausosa Klaanin vieraana. Se sijoittuu 1700-luvun Skotlannin ylämaille. Päähenkilö on liikuntarajoitteinen, "raajarikko", Agnes, joka tarvitsee liikkumisensa tueksi kävelykeppiä.

Agnes on tasapainoinen nuori nainen, jonka vanhemmat ovat halunneet suoda ainoalle lapselleen kaiken sen maallisen hyvän, minkä vain suinkin voivat tarjota. Agnesista on kasvatettu osaava talousihminen, joka ei toki itse pysty kaikkia askareita suorittamaan, mutta tietää mitä pitää tehdä ja milloin. Hän on saanut seurata aikaansa ja nauttia kirjallisuudesta ja uusien asioiden oppimisesta.

Kun isän työ vie vanhemmat toiselle mantereelle, matkustaa Agnes Lontoon kodistaan setänsä perheen luokse Edinburgiin. Kuin sattuman kautta Agnes törmää ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianiin, tunnettuun jakobiittikapinalliseen, jolla on jokseenkin kyseenalainen maine muutenkin. Moni nuori nainen kilpailee hänen huomiostaan ja yhtä moni silmäätekevä yrittää pysyä hänen suosiossaan, sillä Fingalilla on vaikutusvaltaa. Agnes vähät välittää siitä, hän haluaisi vain olla rauhassa.

Elämä kuitenkin kuljettaa Agnesin Fingalin suvun linnaan Skotlannin ylämaille tämän sisaren kutsumana. Melko pian Agnes huomaa, että päällikkönä olo ei ole aina helppoa, etenkään jos on sijaisena omalle isälleen. Lontoon kasvatti pääsee seuraamaan läheltä valtakunnantason juonittelua ja klaanin sisäistä taistelua herruudesta. On ilmassa romanttinenkin väre, sillä tahdostaan huolimatta Agneskaan ei ole immuuni Fingalin karismalle.

Minä tykkäsin tästä kirjasta. Mukaansatempaavaa skottimeininkiä, historiaa, vaaroja ja ripaus romantiikkaa. Mitä muuta voisi enää toivoa?