sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Katri Valan Kootut runot

Katri Vala: Kootut runot
429 s., WSOY 1958, 3.p.
 
Luin viime kesänä ihastuttavan Joka tytön runokirjan, jolloin innostuin lainaamaan lisää mm. Katri Valan runoutta. En kuitenkaan ole ehtinyt aikaisemmin oikein perehtymään koko teokseen, mitä nyt lueskellut muutamia runoja sieltä täältä, joten nyt otin oikein asiakseni tutustua hänen tuotantoonsa oikein kunnolla. 
 
Tämä teos sisältää 42-vuotiaana kuolleen Katri Valan kaikki runoteokset, joita on kaikkiaan viisi kappaletta. Ne ovat Kaukainen puutarha (1924), Sininen ovi (1926), Maan laiturilla (1930), Paluu (1934) ja Pesäpuu palaa (1942). Itseäni puhuttelivat eniten Sinisen oven runot, vaikka mieluisia runoja löysinkin kaikista kokoelman osista.
 
Valan runoissa esiintyy monia eri aiheita ja usein onkin nähtävissä aiheiden jakautuminen eri kokoelmien kesken. Esimerkiksi Valan esikoisteoksen Kaukainen puutarha runot käsittelevät mielestäni selkeimmin luontoa, jumaluutta ja eksotiikkaakin, vaikka näistä aiheista ammennetaan muissakin teoksissa. Sinisen oven runot puolestaan käsittelevät melko pitkälti monentyyppistä kaihoa ja kaipuuta, eron hetkiä, luopumista ja jopa kuolemaa. Nämäkin aiheet toistuvat muissakin teoksissa, mutta muut teokset eivät mielestäni niin pitkälti rakennu juuri näiden teemojen ympärille.
 
Tätä teosta lukiessa minulle valkeni, että Katri Vala oli hyvin monipuolinen runoilija, jonka runot puhuttelivat minua loppusoinnuttomuudesta huolimatta. Yleensä olen loppusointujen ystävä, mutta Vala on jälleen yksi esimerkki runoilijasta, jonka tuotanto ihastuttaa minua ilman loppusointujakin. Hänen ilmaisutapansa on hyvin puhutteleva samoin kuin hänen runojensa aiheet. Lukiessa oli hauska huomata, että moni minua miellyttänyt runo oli merkitty ruksilla. Oletan jonkun merkinneen omia mielirunojaan sillä tavoin, ja on jotenkin hauska ajatella, että näin vanha painos on kulkenut monien käsien läpi ja joskus joku on pitänyt erityisesti juuri samoista runoista kuin minäkin.

4 kommenttia:

  1. Voi, en ole lukenut Katri Valaa 20 vuoteen! Silloin nuorena pidin hänen runoistaan kovasti! On kyllä ollut mielessä palata niihin joskus, ja nythän se pitäisi tehdä, kun osallistun runohaasteeseenkin. Hauskaa, että joku muukin lukija oli pitänyt samoista runoista kuin sinä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä muistan joskus teini-ikäisenä lukeneeni suurella mielenkiinnolla Raili Mikkasen historiallisia nuortenkirjoja, joista osa kertoo todellisista henkilöistä. Yksi niistä on nimeltään Runokirje ja kertoo Katri Valasta. Muistan jo tuolloin miettineeni millainenkohan runoilija Vala on, vaikka mielestäni tuo Mikkasen teos ei hänen parhaimmistoaan olekaan. Ehkä kuitenkin luen näistä runoista innostuneena tuon Runokirjeen joskus uudelleen, sen verran jäi kiinnostamaan! :)

      Poista
  2. Katri Valan runoja pitäisi lukea uudestaan. Kiitos muistutuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mars lainaamaan sitten vaan, jos omasta hyllystä ei löydy. Häneltä löytyy monta kivan keväistä runoa, joiden lukeminen näin kevään kynnyksellä tuntui mukavalta. :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.