sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Työharjoittelun jälkipuintia


Koko viime syksy ja tämä alkuvuosi vierähti minulla työharjoittelun merkeissä. Harjoitteluni alkoi 26.8. ja päättyi nyt perjantaina 10.1., ja nyt on huomenna edessä paluu koulun penkille. En oikeasti ymmärrä miten nopeasti tuo 20 viikkoa menikään, sillä tuntuu, että vastahan minä aloitin ja nyt jo jään pois.

Tein työharjoitteluni kotipaikkakuntani kirjastossa eli paikka sinänsä oli minulle jo hyvin tuttu samoin kuin henkilökuntakin. Olen myös joskus ollut kesäapulaisena samaisessa kirjastossa, vaikka tietysti nyt oikean työharjoittelun aikana työtehtävät olivat paljon monipuolisempia ja kokonaiskuva työpaikan tehtävistä ja toiminnoista muodostui selkeämmäksi. Tiedän muutaman ihmisen, jotka nurisivat siitä, että pitää mennä tekemään palkatonta harjoittelua. Minulle tämä harjoittelu oli kuitenkin tuhannen taalan paikka hankkia arvokasta työkokemusta, sillä kirjastoalan kesätöihin pääsy ei ole mikään itsestäänselvyys, kun hakijoita on yleensä paljon.

Minulle tämä harjoittelujakso ei oikeastaan opettanut työtehtävien suhteen mitään erityisen uutta, sillä olenhan jo kahtena kesänä tehnyt kuukauden mittaisen viransijaisuuden yhdessä naapurikaupungin lähikirjastoista. Ohjelman käyttö ei siis tuottanut ongelmia ja viransijaisuuksien aikana olen tehnyt itsenäisesti paljon erilaisia juttuja. Eri kirjastoissa on kuitenkin erilaisia toimintatapoja, minkä kyllä sain huomata monessa kohtaa. On hyvä tietää erilaisia tapoja tehdä asioita, jotta kokonaiskuva säilyisi monipuolisena. Harjoittelun aikana pääsinkin tutustumaan entistä paremmin aineiston saapumiskäsittelyyn sekä luettelointiin ja uutena juttuna myös hankintaan. Lisäksi minulla oli oma tehtävä, johon kuului asiasanoittaa paikalliset joululehdet vuodesta 1958 saakka. Siinä paikallistuntemus kasvoi kyllä huimasti!

Jo työharjoittelun aikana huomasin miten valtavasti tämä pidempiaikainen työskentelyjakso on kasvattanut minua ammatillisesti. Minusta tuntuu, että osaan ottaa paremmin kantaa kirjastoalan ajankohtaisiin asioihin ja ymmärtää kokonaisvaltaisemmin kirjastoa organisaationa. Koen ehdottomasti olevani ammatillisesti kypsempi nyt kuin viime elokuussa, samaten myös valmiuteni suoriutua useammista työtehtävistä kasvoi paljon, sillä harjoitushan tekee mestarin sitten loppujen lopuksi! Lisäksi työpaikan toiminnan näkeminen monenlaisten arkisten asioiden kautta pitkäjänteisesti on kasvattanut ymmärtämystäni alaa kohtaan. Kesät ovat kirjastossa kuitenkin niin erilaista aikaa kuin syksy ja talvi erilaisine projekteineen ja prosesseineen, että on ollut hyvä nähdä kirjaston arkea muulloinkin kuin kesällä.

Mukavinta harjoittelussani oli varmaankin se, miten monipuolisesti pääsin tekemään erilaisia juttuja ja minuun luotettiin. Aluksi kyllä tuntui hieman siltä, että jääkö tämä tälläiseksi näpertelyksi enkä saa tehdä mitään suurempia juttuja, mutta kyllähän se työnkuva siitä sitten laajeni. Pidin erityisen paljon tuosta omasta asiasanoitustehtävästäni, asiakaspalvelusta ja satutuntien pitämisestä, mutta saman aikaisesti muutkin työtehtävät tuntuivat mielekkäiltä enkä kyllä keksi yhtään asiaa, joka olisi ollut kurjaa. Koin ja koen edelleen vahvasti, että olin osa työyhteisöä kokonaisvaltaisesti, mikä tietysti edesauttoi viihtymistäni paljon. Tuntuu kyllä hieman haikealta palata koulun penkkejä kuluttamaan, kun takana on näin mukava jakso oikeissa töissä, mutta ehkä vielä joskus pääsen takaisin tämän kirjaston tiskin taakse. :)

Vaikka työharjoitteluni on nyt takana, niin yhteistyöni kyseisen kirjaston kanssa tulee edelleen jatkumaan. Ensinnäkin tulen tekemään opinnäytetyöni tälle kirjastolle, kun se aika koittaa. Aiheesta on jo jonkinlainen raakile selvillä, mutta kokonaiskuva ei ole vielä täysin muotoutunut. Olen kuitenkin puhunut siitä jo kirjastonjohtajan kanssa ja hänen suhtautumisensa oli hyvin positiivinen. Opparin lisäksi tulen tekemään kirjaston kanssa yhteistyötä myös satutuntien merkeissä eli jatkan kirjaston vapaaehtoisena satutätinä tästä eteenpäin. Kirjaston henkilökunta ei itse pidä satutunteja lainkaan, sillä heillä on usempi vapaaehtoinen satutäti ja yksi -setäkin. Minä tulen nyt mukaan remmiin ainoana kirjastoalan edustajana, sillä muut ovat esimerkiksi harrastajateatterilaisia tai entisiä lastenhoitajia. Odotan kyllä innolla, että pääsen taas lukemaan lapsille, sillä lastenkirjastotyö tuntuu minusta erityisen kiinnostavalta työltä.

 

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen yhteenveto! Olen itse aina kirjastossa asiakas, joten kiva kuulla millaista siellä on työskennellä :)
    Niin ja tosi viihtyisän näköinen kirjasto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Tuo on kyllä viihtyisä kirjasto, itse ainakin tykkään siitä paljon. Sisustus on aika normikamaa, mutta jotenkin se on juuri sellainen omanlaisensa samalla kertaa. Samoissa tiloissa oli ennen pankki, minkä huomaa esimerkiksi holvista, jossa säilytetään lehtiä. Lukitusta sinne ei ole, mutta kalteriovi on edelleen paikoillaan. :D

      Poista
  2. Annin sanoin, oli mielenkiintoinen postaus.

    Enpä ole tiennyt, että satutunnit pidetään vapaaehtoisvoimin. Veikkaisin, että näin varmaan useimmissa kirjastoissa? Toisaalta todella siistiä, mutta toisaalta tuostakin voisi jo joku saada vaikka opiskelun oheen mukavan työn, jos saisi palkkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Useimmissa kirjastoissa kirjaston oma väki kyllä pitää satutunnit, näin olen ainakin ymmärtänyt. Minulle oli pikemminkin yllätys kuulla, että täällä ei tehdä niin! En toki kauhean laaja-alaisesti tiedä kirjastojen toimintatapoja, mutta ainakin tässä lähialueella tämä "meidän" kirjasto on poikkeus sääntöön. :D Minulle ainakin on ihan mukavaa päästä pitämään satutunteja ilman palkkaakin, kun se kuitenkin on oman alan juttu eikä yhdestä kerrasta silloin tällöin edes paljon mitään tienaisi, jos siitä jotain maksettaisiin. :) Pitäisi olla monta kirjastoa, joissa satutäteilisi, että rahallinen korvaus vaikuttaisi mihinkään. :)

      Poista
  3. Oli hyvä lukea harjoittelustasi! Kirjasto on kiehtova maailma ja itsekin omassa työssäni liepeilen sitä. :)

    Ja ihanaa, että löysit hyvän harjoittelupaikan. Monilla aloilla sen löytäminen voi olla vaikeaa, ei ehkä kuitenkaan kirjastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiva kuulla! :) Kirjasto on kyllä täysin omanlaisensa organisaatio ja maailma, jonka toiminta on kyllä välillä jopa hämmentävän monipuolista. :)

      Harjoittelupaikan valinta oli minulle aika itsestäänselvä, sillä luotin siihen, että minut otetaan mukaan työyhteisön arkeen ihan oikeasti. Olen kyllä kuullut parilta tyypiltä, että heidän harjoittelupaikoissaan oli ongelmia, etenkin jos kirjasto oli hyvin suuri. Pääsääntöisesti kirjastoilta kuitenkin voi onneksi olettaa tietynlaisen "kaavan" noudattamista monessa suhteessa. :)

      Poista
  4. Olipa mukava lukea koonti harjoittelujaksostasi! Hienoa, että pääsit "oikeisiin" töihin eli tekemään sitä mihin olet kouluttautumassa eikä työtehtävät jääneet sinun sanojasi lainaten näpertelyksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että tämä koonti on näin tykätty juttu! :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.