Kaamos

Joel Kangas: Kaamos

Mikkal Moilanen 1

Karisto 2025

äänikirjan lukijana Ville Tiihonen

Kaamos on Joel Kankaan esikoisteos, joka samalla aloittaa Mikkal Moilasesta kertovan dekkarisarjan. Luin osan tästä ihan painettuna kirjana ja osan kuuntelin Ville Tiihosen lukemana äänikirjana. Kumpikin toimii yhtä hyvin, vaikka täytyy sanoa, että kumpikaan formaatti ei suoranaisesti temmannut minua mukaansa.

Harvoin innostun tarttumaan uusiin dekkarisarjoihin tai varaamaan minulle uusien dekkaristien kirjoja, mutta Kaamoksen kohdalla tein poikkeuksen nähtyäni somesyötteessäni mainion markkinointivideon, jossa kirjailijaa haastateltiin kuin poliisikuulustelussa. Se sai minut hetkeksi pysäyttämään syötteen selaamisen, joten hyvin hoidettu!

Mikkal Moilanen on Inarista lähtöisin oleva poliisi, joka asuu nykyään Helsingissä. Hänen tiimilleen tulee tutkittavaksi murhatapaus, jonka nuori naisuhri on löydetty silvottuna metsiköstä Vattuniemessä. Rikostutkinnan lisäksi seurataan poliisitiimin dynamiikkaa ja palataan toisinaan Mikkalin lapsuusmuistoihin, joihin liitty traumaattisia kokemuksia.

Kaamos alkaa räväkästi uhrin löytymisellä, mutta sitten kerronta alkaakin edetä minun makuuni turhan hitaasti. Tutkimukset etenevät vähän kerrallaan ja välillä istutaan psykologin vastaanotolla lapsuustraumoja purkamassa. Kumpaankin asiaan saadaan valoa niin hitaasti, että alkaa jo välillä vähän tylsistyttää.

Minulla myös särähti aika pahasti se, miten Mikkal pohdiskelee mm. naispuolisten kollegojensa ulkonäköä. Pääsääntöisesti se tapahtuu myönteisessä valossa, mutta kuitenkin niin, että siitä jää jotenkin esineellistävä maku. Hahmoista kyllä muuten pääsääntöisesti pidin, sillä heissä oli kiinnostavia puolia. Veikkaan, että työkavereihin tutustutaan jatkossa vielä paremmin.

Minun on sanottava suoraan, että en taida viitsiä lukea enää seuraavia osia. Kaamos päättyi tavalla, joka voisi pakottaa tarttumaan seuraavaankin osaan, mutta siitä huolimatta päällimmäinen tunne on, että minua ei kiinnosta tarpeeksi. Joku koukku puuttuu. Dramatiikka ja hahmojen kokemat tunteet eivät nouse iholle asti niin, että haluaisin tietää heistä lisää. Jos pisteyttäisin kirjoja, antaisin ehkä 3 tähteä viidestä.