Ole se valo joka olet: enkeleitä ja villasukkia

Kirsi Ranto: Ole se valo joka olet - enkeleitä ja villasukkia

242 s., 8 kuvasivua, CD-levy
Tammi 2013

Kirsi Rannon esikoisteos Ole se valo joka olet, on kiinnostanut minua aina siitä lähtien, kun Ranto vieraili työharjoittelukirjastossani kertomassa kirjastaan. Olen hieman pitänyt tätä enkelijuttua sellaisena höpöhöpönä, enkä kirjan luettani oikein tiedä mitä ajatella. Livenä Ranto oli hyvin aito ja hän tuntuu kyllä oikein tosissaan uskovan enkeleihin ja niihin aatteisiin, joita hän kirjassaan käsittelee. Samalla kuitenkin jäi hieman sellainen olo, että onko tässä nyt hieman melodramatisoitu asiaa ja onko Ranto hieman hurahtanut. Toisaalta uskon, että tunne on aito, mutta toisaalta sen voima tuntuu hämmentävältä. En ole varma, miten kirjoittaa tästä kirjasta, sillä tästä jäi niin kahtiajakoinen olo. Lisäksi koen vaikeaksi kirjoittaa tästä, sillä toisen ihmisen tuntemuksia on paha mennä arvostelemaan: mistä minä muka tiedän mitä Kirsi Ranto näkee ja kokee.

Ole se valo joka olet luo läpikatsauksen vuoden 1998 tangokuningattaren elämään. Se kuvaa hieman hänen lapsuuttaan ja teini-ikäänsä sekä varhaisaikuisuuttaan, mutta pääpaino tässä kirjassa on kuitenkin viime vuosissa, jolloin Ranto löysi turvaa ja lohtua enkeleistä ja äiti Ammasta. Hän teki täydellisen elämänmuutoksen, jossa ulkoiset puitteet ja roolin taakse piiloutuminen jäivät pois ja tilalle tuli rauha, usko ja todellisen itsensä löytäminen. Ranto kuvaa kirjassaan sitä, miten keikkalavat veivät nuorta naista ja hän paloi loppuun, menetti lopulta kaiken urasta avioliittoon ja löysi itsensä uudelleen.

Omakohtaisuus tässä kirjassa on jotain sellaista, joka varmasti tuo vertaistukea niille, jotka ovat elämässään joskus eksyneet todella pahasti. Samaten tämä kirja varmasti kiinnostaa kovasti ihmisiä, jotka ovat kokeneet samanlaisia enkeli-ilmiöitä tai henkisen muutoksen kuin Ranto. Minulle tällä kirjalla ei sinänsä ollut kauheasti annettavaa, lähinnä suhtauduin mielenkiinnolla Rannon ajatuksiin ja kokemuksiin enkeleistä, vaikka skeptisyyteni kyllä edelleen hieman laittaa minut epäilemään, että voiko olla niin kuin Ranto kertoo. Mutta kuten jo sanottu, mistä minä tiedän voiko vaiko eikö. Mutta joka tapauksessa tämä on ihan mielenkiintoinen selviytymistarina, jonka kyllä lukee nopeasti.

Kirjalliset avut tässä kirjassa ovat mielestäni hyvät. Teksti on sujuvaa ja loogista, mutta paikoitellen on kyllä vaikeaa seurata perässä, kun eteenpäin mennään niin vauhdilla. Toisaalta tahdin voi antaa anteeksi, sillä koko ajan mennään lähemmäs itse pääasiaa eli elämänmuutosta. Kirjaan on otettu mukaan muutamia Rannon sanoituksia, joita hän on työstänyt matkallaan omaan itseensä. Ne ovat hyvin kauniita ja täytyy sanoa, että Rannolla voisi todellakin olla kykyjä myös runoteoksen tekemiseen.