keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Saarretut

Karin Erlandsson: Saarretut
212 s., Kustantamo S&S 2018
alkup. Pojken
käsikirjoituksesta suom.: Laura Varjola
kansi: Sanna Mander
 
Käsittelimme lukupiirissä huhtikuussa Karin Erlandssonin Kuolonkieloja. Sen innoittamana päätin lukea myös trilogiaksi kasvavan tarinan toisen osan, joka ilmestyi hiljattain. Saarretut kuvaa tapahtumia muutama kuukausi Kuolonkielojen tapahtumien jälkeen. Siinä missä Kuolonkielot oli mielestäni enemmänkin henkirikoksen ympärille punoutuva romaani kuin varsinainen rikosromaani, mutta Saarretuissa päästiin maistamaan jo selkeämmin ahdinkoa ja jännitystä.
 
Saarretuissa tarinan keskiöön nousee selkeästi Kuolonkieloissa kuolleen Monikan perhe. Miten selviytyvät aviomies Krister ja lapset Jonas ja Kajsa? Huonosti, jotenkuten. Sekä Krister että Jonas eristäytyvät, mutta Kajsa yrittää jatkaa eteenpäin huolimatta siitä, että hänet on suljettu kaiken ulkopuolelle. Perhe tuntuu olevan saarroksissa surunsa keskellä. Myös paikkakunnalle kesän kynnyksellä muuttanut toimittaja Sara Kvistin elämänpiiri on rajoittunut, sillä seurustelusuhteen lopussa tapahtuneet asiat ovat jättäneet hänen mieleensä pelon. Koko kaupunki tuntuu uinuvan kesäisen kuolemantapauksen jälkimainingeissa, kun hurja lumimyräkkä iskee kaupunkiin ja tukkii tiet saartaen kaupungin. Samaan aikaan löytyy kirje, joka kärjistää asioita äärimmilleen. Tunnelma saarroksiin jääneessä kaupungissa tihenee entisestään.
 
Mielestäni Saarretut on vetävästi kirjoitettu kirja ja tähänkin pystyy uppoutumaan ihan samalla tavalla kuin Kuolonkieloihin. Talvinen miljöö ei ehkä näin alkukesästä ole se kutsuvin ympäristö, mutta siitä huolimatta tarina vei mukanaan. Jos kaipaat luettavaksesi jotain helppoa ja jännittävää, valitse silloin tämä. Itse jään odottamaan trilogian päätöstä, jota toivottavasti ei tarvitse odottaa kovin kauan.
 
♠♠♠♠

2 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan esittelystä. Kirjailija rupesi heti kiinnostamaan, kun mainitsit että se oli teillä lukupiirikirjana. Kirjavinkit lukupiirikirjoiksi ovat aina tervetulleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin yritän aina bongailla lukupiiriin vinkkejä, sillä välillä aihe-ehdotusten keksiminen on yllättävän vaikeaa. Karin Erlandssonin kirjat sopivat sellaisellekin, joka ei välttämättä muuten niin dekkareista pidä. :)

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.