Kuun sisar

Lucinda Riley: Kuun sisar

779 s., Bazar 2020

alkup. The Moon Sister, 2018

suom. Hilkka Pekkanen

kansi: Laura Noponen

Olen parina kesänä napannut aina kulloinkin vuoroaan odottaneen Seitsemän sisarta -sarjan kirjan lomakirjakseni. Nyt olin pääsiäisen jälkeen lomalla ja päätin ottaa seuraavan osan jo hieman etukäteen luettavakseni. Kuun sisar on sarjan 5. osa ja pidin tästä kyllä todella paljon.

Kirja kertoo Tiggysta eli Taygetesta, joka on aina tuntenut vahvaa hoivaviettiä ja suojelunhalua eläimiä kohtaan. Hän työskentelee Skotlannin ylängöillä Kinnairdin tilan villieläinhoitajana. Siellä hän tapaa hämmentävän Chilly-vanhuksen, joka tuntuu tietävän paljon sellaistakin, mitä hänen ei oikeastaan pitäisi tietää. Skotlannin lumisissa maisemissa Tiggy yllättäen löytää jäljet sukujuuriensa pariin Espanjan Granadaan.

Teoksen toisessa aikatasossa kerrotaan Tiggyn isoäidin, kuuluisan flamencotanssija La Candelan tarina. Köyhästä romaniyhteisöstä ponnistanut Lucia niitti mainetta ympäri maailman aina New Yorkin parrasvaloja myöten. Hän syntyi vuonna 1912 ja hänen nuoruusvuosiinsa mahtui myös Espanjan sisällissota, joka muutti koko tiiviin ja värikkään romaniyhteisön elämän.

Pidin paljon tämän teoksen miljööstä. Skotlannin ylängöillä ja Espanjan auringon alla viihtyi yhtä hyvin. Ehkä erityisen kiehtovaa oli romaniyhteisön asuinsijojen kuvaus, sillä perheet asuivat vuorenseinämään louhituissa luolissa, joista oli tehty koteja keittiöineen, ovineen ja ikkunoineen. Myös hahmoissa oli monta mukavaa tyyppiä, kuten Cal ja Angelina, joiden parissa viihtyi hyvin. Tiggyn hahmosta pidin myös, sillä hänessä on herkkyyttä ja päättäväisyyttä samassa paketissa. Tähti on ollut tähän mennessä suosikkini ja samoin hänestä kertova teos Varjon sisar, mutta kyllä tämä teos ja Tiggy aika lähelle pääsevät.