Laatokka, osa 2
15h 34min., Otava 2023
alkup. 1987
lukija: Fanni Noroila
Pidin niin paljon Laatokka-sarjan avausosasta Pilvissä taivaanlaiva, että otin sen jälkeen oitis kuunteluun jatko-osan Maan kämmenellä. Tässä kirjassa palataan ajassa taaksepäin ja kerrotaan niistä tapahtumista, jotka muuttivat Avarankallion Eeva Marian koko elämän suunnan. Pidin tästä kirjasta vielä avausosaakin enemmän, sillä vaikka toisaalta tiesin jo suurin piirtein mitä tuleman pitää, oli Vienan Karjalan sydänmaille sijoittuvassa tarinassa aivan erityistä lumoa. Eeva Maria oli vielä nuori, helposti lähestyttävä ja elämään luottava naisenalku. Pienen kyläyhteisön elämä jättää herttaisen mielikuvan, vaikka ristiriitojakin koetaan, kuten ihmissuhteissa yleensäkin.
Tässä kirjassa Eeva Maria tunnetaan vielä Mashana, joka on yhtä pehmeä, lempeä ja empaattinen kuin nimensä sointi. Hän elää aikuistuvan nuoren elämäänsä kotitalossaan, tekee työtä ja rakastaa saman kylän poikaa. Ja Mitjakin rakastaa häntä, heillä on vakaa aie mennä vielä naimisiin eikä heidän seurusteluaan kodeissakaan pahalla katsota. Näyttävä pari, toisilleen osuvat. Ainoastaan Mashan Petja-veli, Mitjan paras kaveri, tuntuu suhtautuvan heihin lähes vihamielisesti. Kylässä vihjaillaan kaikenlaista, osin tottakin.
Syvänmaan kylän ihmisten elämä soljuu tutuissa uomissaan, asiat hoidetaan ajallaan ja ongelmat ratkotaan tarvittaessa koko porukan voimin. Sitten koittaa se myrsky-yö, jonka tapahtumat muuttavat koko Mashan elämän. Silloin tehdään myös epätoivoisia tekoja, jotka särkevät yhden jos toisenkin sydämen. Se on alkusysäys sille, miksi Eeva Mariasta tulee niin etäinen ja katkeroitunut, ettei meinaa omia lapsiaankaan uskaltaa päästää lähelleen. Moneen edellisen osan herättämään kysymykseen saadaan tässä vastaus. Todella hyvä, lumoava romaani. Mielestäni tämän voi hyvin lukea myös itsenäisenä teoksena niin halutessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.