Alasalmi, P.: Metsäläiset
229 s., Gummerus 2000
Löysin Päivi Alasalmen Metsäläiset kronatessani vanhempieni luona varaston kirjahyllyjä. Siellä on paljon äitini isovanhempien vanhoja kirjoja, ja tämä oli niiden joukossa. En ollut ennemmin lukenut Alasalmen teoksia, joten päätin korjata asian ja lainata (omia :) teoksen itselleni.
Teos oli sikäli erikoinen, että se oli jotenkin luotaantyöntävä eikä sitä kauheasti huvittanut lukea, mutta samalla siinä oli jotakin puoleensavetävää, joka vaati lukemaan eteenpäin. Aluksi teos oli hieman tylsä, kaikki tuntui olevan liian hyvin, mutta kun päästiin varsinaisiin "salaisuuksiin" ja mystisiinkin tapahtumiin, teos alkoi toden teolla kiinnostaa.
Teos kertoo Sallasta ja Ilkasta, jotka päättävät muuttaa kaupungista maaseudun rauhaan. He kuvittelevat, että autuus alkaa Uuhijärveltä, mutta eihän se tietenkään ihan niinkään ole. Sitten yhdessä vaiheessa kuvaan astuu selittämättömiä asioita, joita sattuu pääasiassa Sallalle. Niiden syyn kyllä itse pystyin jollain tavalla päättelemään, vaikka se päätelmä vähän metsään menikin. Lopuksi syy sitten selviää, mutten täysin ymmärtänyt miksi niin täytyi tapahtua, mitä hyötyä siitä oli.
Sallan ja Ilkan henkilökuvat ovat kiinnostavia, varsinkin kun ei oikein pääse jyvälle mikä Ilkka todella on miehiään. Sallan pään sisälle pääsee paremmin, koska hän on tarinan päähenkilö ja osa teoksesta on kuvattu nimenomaan hänen näkökulmastaan.
Alasalmen kirjoitustyyli on moitteetonta, vaikka välillä tuntuikin että asiat oli sanottu vähän vaikeasti tai kankeasti. Juonessa oli selkeä kuvio, jota pystyi seuraamaan ja aavistelmaan tulevia tapahtumia, mutta kuitenkin Alasalmi yllätti loppuratkaisulla ja ratkaisemalla selittämättömät asiat odottamattomasti.
Teos oli sikäli erikoinen, että se oli jotenkin luotaantyöntävä eikä sitä kauheasti huvittanut lukea, mutta samalla siinä oli jotakin puoleensavetävää, joka vaati lukemaan eteenpäin. Aluksi teos oli hieman tylsä, kaikki tuntui olevan liian hyvin, mutta kun päästiin varsinaisiin "salaisuuksiin" ja mystisiinkin tapahtumiin, teos alkoi toden teolla kiinnostaa.
Teos kertoo Sallasta ja Ilkasta, jotka päättävät muuttaa kaupungista maaseudun rauhaan. He kuvittelevat, että autuus alkaa Uuhijärveltä, mutta eihän se tietenkään ihan niinkään ole. Sitten yhdessä vaiheessa kuvaan astuu selittämättömiä asioita, joita sattuu pääasiassa Sallalle. Niiden syyn kyllä itse pystyin jollain tavalla päättelemään, vaikka se päätelmä vähän metsään menikin. Lopuksi syy sitten selviää, mutten täysin ymmärtänyt miksi niin täytyi tapahtua, mitä hyötyä siitä oli.
Sallan ja Ilkan henkilökuvat ovat kiinnostavia, varsinkin kun ei oikein pääse jyvälle mikä Ilkka todella on miehiään. Sallan pään sisälle pääsee paremmin, koska hän on tarinan päähenkilö ja osa teoksesta on kuvattu nimenomaan hänen näkökulmastaan.
Alasalmen kirjoitustyyli on moitteetonta, vaikka välillä tuntuikin että asiat oli sanottu vähän vaikeasti tai kankeasti. Juonessa oli selkeä kuvio, jota pystyi seuraamaan ja aavistelmaan tulevia tapahtumia, mutta kuitenkin Alasalmi yllätti loppuratkaisulla ja ratkaisemalla selittämättömät asiat odottamattomasti.
♠♠♠½
***
ps. tämä teos oli sitten ensimmäinen aakkoshaasteessani, yritän saada sille oman sivun tänne blogiin mahdollisimman pian
***
ps. tämä teos oli sitten ensimmäinen aakkoshaasteessani, yritän saada sille oman sivun tänne blogiin mahdollisimman pian
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.