keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Marraskuun luetut

En oikein ole vielä sisäistänyt sitä, että joulukuu on jo täällä. Joulutunnelman herättely on ollut tänä vuonna jotenkin haastavaa enkä ole vielä esimerkiksi lainkaan kuunnellut joululauluja, miettinyt leipomista tai joulutellut oikeastaan mitenkään muutenkaan. Viime viikonloppuna puoliväkisin aloin vaihtamaan verhoja ja pyyhkimään pölyjä, että sain ripotella koristeita esille. Joulumieli kuitenkin antaa odottaa itseään ja se on minulle epätyypillistä. Melkein alkaa tulla jo ahdistus siitä, että joulumieli on vielä jossain matkalla, mikä nyt on ihan typerää!

Joulumielen puuttumiseen saattaa olla syynä se, että marraskuussa iski melkoinen yskä, joka vei yöunet ja voimat. Selkäkin prakasi ja mieli oli vähän alavireinen. Nyt olen toipunut, mutta toden teolla käyntiin nytkähtänyt gradun kirjoittaminen on vienyt aikaani. Siitä huolimatta ehdin kyllä lukemaan marraskuussa 10 kirjaa, joten olen kyllä etsinyt gradun tekemiselle sijaistoimintoja (monin muinkin keinoin kuin lukemalla). Odotan kovasti sitä, että nyt minulla on tiedossa ensimmäinen pitkä viikonloppu aikoihin ja saan palautua kunnolla. Aion leipoa vähän, käydä katsomassa ihanaa kummityttöäni ja ihan vain olla.

Huh, tulipas kuulumisistani varsinainen valitusvirsi! On mulla ollut marraskuussa ihan kivaakin, vaikka ei nyt ehkä siltä vaikuta. Hyvää mieltä ovat tuoneet kaverien tapaaminen, kissan tervehtyminen (vanhempi kissani oli myös vähän alavireinen marraskuussa) ja gradun edistyminen. Ehkä siirryn luettuihin kirjoihin ennen kuin vatvon kurjuuttani vielä enemmän. Luin siis peräti 10 kirjaa, mikä tuntuu ihan hurjalta määrältä. Vielä hurjemmalta tuntuu, että pidin niistä jokaisesta: ne puhuttelivat, hauskuuttivat, vakavoittivat, viihdyttivät, nollasivat ajatuksia ja koskettivat. Nämä kirjat luin:

Josie Silver: Ole minun
Antti Tuuri: Ikitie
Emma Rous: Au pair 
Hernán Rivera Letelier: Elokuvankertoja
Olga Kokko: Munametsä 
Maria Turtschaninoff: Naondel

Marraskuun lukemistoni oli aika monipuolinen ja yllättäen tilanne on kääntynyt niin, että suurin osa luetuista kirjoista oli käännöskirjoja, kun yleensä luen lähinnä kotimaista kirjallisuutta. Koko ajan tämän vuoden aikana olen lukenut enemmän ja enemmän käännöskirjallisuutta, mikä on ollut tosi mielenkiintoinen matka uusien kirjojen pariin. Saa nähdä mitä kaikkea luenkaan joulukuussa! Nyt on kesken Joël Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta, johon olen tarttunut tiiliskivikammostani huolimatta. Seinäjoen kirjaston lukuhaasteesta minulta puuttuu vielä 9 maata, joten nähtäväksi jää läpäisenkö haasteen vai en. Aion kyllä jatkaa maiden kartuttamista jatkossa ilman haastettakin.

Rentoa joulukuuta! :-)

4 kommenttia:

  1. Sairastelu voi kyllä hidastaa joulumielen löytymistä, mutta onneksi olet toipunut! Voin kuvitella, että gradun tekemiselle on helppo löytää mitä tahansa sijaistoimintoja :)

    Minulla on vielä lukusuunnitelmissa tuo Ole minun. Jotenkin aina pelkään aloittaa paksuja kirjoja, vaikka eihän se varmasti kenenkään muun mielestä edes ole paksu :) No, luin kyllä kerran muutaman sivun alusta, ja teksti vaikutti kevyeltä, rennolta ja mukavalta! Nyt loppuviikolla on tulossa kaikkea hässäkkää, mutta jospa ensi viikolla saisin tuon kirjan vihdoin alkuun ihan oikeasti!

    Minulle on käynyt juuri toisin päin, että olen vähän väsähtänyt liian kansainvälisiin lukemisiin ja yritän nyt lukea vaihteeksi enemmän myös suomalaista ja länsimaista kirjallisuutta. No, toki maailmallakin tulee varmaan välillä seikkailtua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän seminaarin professori juuri totesikin, että kummasti gradua tehdessä monelle tulee mieleen kaikki mahdollinen siivoamisesta Netflixin rästisarjojen urakoimiseen. Tänä viikonloppuna en ole suonut gradulleni ainakaan vielä ajatustakaan ja täytyy sanoa, että tuntuu todellakin palautuneelta. :)

      Mä ymmärrän hyvin tuon paksun kirjan mörön, sillä itsekin lukisin mieluiten sellaisia 200-300 sivuisia kirjoja ja kaikki sitä pidemmät kirjat ovat tiiliskiviä. :D Mulla on nyt enää 200 sivua lukeamtta Harry Quebertista ja oon tosi ylpeä itsestäni. :D

      Poista
  2. Joskus meno on hieman kuoppaisempaa, mutta sitten toivottavasti tasoittuu :)

    Enpä olekaan ainuttakaan kirjaa marraskuun pinostasi lukenut. Melkein kaikista olen kyllä kuullut. Monipuolinen lukemisto tosiaan, kaikenlaiset maa(luku)haasteet ovat kivoja! Minäkin yritän haastaa itseäni lukemaan laajemmin eri maista, sillä huomaan helposti keskittyväni tiettyihin maihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän viikonlopun jälkeen kyllä tuntuu siltä, että olen saanut voimiani takaisin. En ole suonut gradulleni ajatustakaan, vaan olen keskittynyt tekemään kaikkea kivaa. Ja miten ihanaa, kun on saanut kolmena aamuna putkeen nukkua niin myöhälle kuin tahtoo! :D

      Usein tietyt miljööt ja maat tulee rakkaiksi tai ainakin mieluisiksi. :-) Itselle käännöskirjoista etenkin Brittilä on sellainen, mutta valikoiden viihdyn myös USA:ssa.

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.