Ruusun salaisuus

Martin Widmark (teksti) & Ola Skogäng (kuvitus): Ruusun salaisuus

128 s., Tammi 2018

alkup. I rosens mitt 2017 

suom. Outi Menna

Martin Widmark on tunnettu ruotsalainen lastenkirjailija, jonka tuotannosta etenkin Lasse-Maijan etsivätoimiston kirjat ovat olleet hyvin suosittuja. Olen itsekin niistä useampia lukenut ja vinkannutkin niitä. Vastikään Widmarkilta ilmestyi suomeksi Ruusun salaisuus, joka on hieman jännittävämpi tarina, jossa ratkotaan haastavampaa tapausta.

Ruusun salaisuus sijoittuu Tukholmaan joulun aikaan 1918. Se kertoo Stefanista ja hänen isästään, jotka viettävät nyt ensimmäistä kertaa joulua kaksistaan. Perheen äiti Sonja on kuollut äkillisesti ja moni kysymys on jäänyt vaille vastausta. Stefan ja isä eivät oikein osaa puhua asiasta keskenään, mutta vaille vastausta jääneet kysymykset eivät jätä poikaa rauhaan. Stefan päätyy lukemaan salaa kirjeen, jonka äiti oli kirjoittanut isälle vain vähän ennen kuolemaansa. Kirjeeseen on piirretty ruusu, jonka terälehtiin on piilotettu viesti. Stefan ryhtyy ratkomaan äitinsä jättämää salaviestiä. Pian Stefan huomaa olevansa tekemisissä vaarallisten henkilöiden kanssa.

Ruusun salaisuus on sekoitus sarjakuvaa ja romaania. Mielestäni lopputulos on onnistunut ja näkee, että kuvitus todella kulkee tarinan kanssa käsikkäin. Kuvitusta onkin runsaasti, paljon enemmän kuin Lasse-Maijoissa, ja se hienosti tiivistää jännitystä ja visualisoi tapahtumia. 

Lukiessani olin yllättynyt miten synkkiä ja uhkaavia käänteitä tässä teoksessa oli. Tämä teos sopiikin mielestäni parhaiten jo vähän isommalle lukijalle, sellaisille jotka ovat jo Lasse-Maijoista alkaneet kasvaa ohi. Pienempääkin lukijaa tarina voi kiinnostaa, mutta käänteet voivat tuntua liiankin jännittäviltä ainakin yksin luettaessa. Muutenkaan tämä ei ole sillä tavalla helppolukuinen kuin Lasse-Maijat, sillä sarjakuvamaisuus ja tarinan kirjeissä käytetty kirjasintyyli voivat tuntua vaikeilta. Kirjeiden kaunokirjoitus puoltaa kuitenkin paikkaansa, sillä se tuo sadan vuoden takaista tunnelmaa.

Widmarkin ratkaisu kirjoittaa 100 vuoden taakse sijoittuva jännitysromaani, on mielestäni onnistunut. Minua viehätti tarinan miljöö. Vaikka tapahtumat sijoittuvatkin joulun aikaan, mikään joulukirja tämä ei ole, vaikka antaakin tarinan viitekehykselle sopivan kaihoisat puitteet. Historiaan sijoittuva jännityskin on niin erilaista, kun ei voi vain ratkaista asioita googlettamalla toi soittamalla apua piilosta. Seikkailun ohella tämä kirja on siis myös oivallinen muistutus nykylapsille siitä, että on ollut olemassa muunkinlaisia aikoja kuin nykyiset kaikenlaisten laitteiden ympäröimät päivät. Toivottavasti Widmark kirjoittaisi lisääkin tällaisia!