Namiyan puodin ihmeet

Keigo Higashino: Namiyan puodin ihmeet

10h 16min., Punainen Silakka 2022

alkup. Namiya zakkaten no kiseki, 2012, 2014

suom. Raisa Porrasmaa

lukija: Juhani Rajalin

Kuuntelin viikonloppuna loppuun Keigo Higashinon kolmannen suomennetun romaanin Namiyan puodin ihmeet. Tämäkin kirja on kirjaston e-äänikirjavalikoimasta tekemäni löytö, johon tuskin olisin tarttunut muuten. Lainasin kirjasta kuitenkin äänikirjan tueksi ihan perinteisen version, koska japanilaisissa nimissä oli alkuun hankala pysyä perillä.

Kolme poliisia pakenevaa pikkurikollista piiloutuu autorikon vuoksi hylättyyn kaupparakennukseen odottamaan aamua. Piilotteluun tulee uusi sävy, kun kaupan postiluukusta putoaa nimetön avunpyyntö, joka on osoitettu edesmenneelle herra Namiyalle. Rikolliskolmikko huomaa pian olevansa keskellä erikoista tapahtumasarjaa, jossa aika kulkee omaa outoa tahtiaan ja avunpyyntöjä tulvii yhä uusilta ihmisiltä. Tuona yönä kolmikko päätyy kirjeenvaihtoon avuntarvitsijoiden kanssa ja kokee jotain ihmeellistä ja sanoinkuvaamatonta.

Kun aloin kuunnella tätä kirjaa, olin aluksi hieman skeptinen, mutta sitten tarina nyppäsi minut toden teolla mukaansa. Kirjan maaginen realismi ja yllättävästi yhteen punoutuvat juonisäikeet tuottivat iloa ja oivaltamisen riemua. Namiyan vanha suljettu puoti ei todellakaan ole sitä miltä äkkiseltään näyttää. En osaa kunnolla edes kuvailla sitä, miten kiehtova tämä kirja olikaan. Hahmoja oli paljon, mutta kun kokonaisuus alkoi hahmottua ja heidät sai yhdisteltyä juonipalapeliin oikeille paikoilleen, niin oivalsin todella Higashinon lahjakkuuden juonenpunojana.

Olen huomannut, että japanilaiset kirjat yleensä miellyttävät minua, sillä niiden "maisemassa" on jotain kotoisen tuttua ja silti kiehtovalla tavalla erilaista, joten sillä lukua tämän ei olisi pitänyt yllättää minua näin. Varasin äänikirjana jo Higashinon läpimurtoteoksen Uskollinen naapuri, jonka kuuntelemista odotan kyllä innolla.