Holly Ringland: Alice Hartin kadonneet kukat
13h 40min., Minerva Kustannus 2022
alkup. The Lost Flowers of Alice Hart, 2018
suom. Hanni Salovaara
lukija: Rosanna Kemppi
Alice Hartin kadonneet kukat kiinnitti huomioni alunperin upealla kannellaan, mutta lukupinoon se ei silti heti päätynyt. Kuten niin monen muunkin kirjan kohdalla, tutustuin tähän äänikirjana löydettyäni sen kirjaston e-äänikirjastosta. Alice Hartin kadonneet kukat oli paljon voimakkaampi kokemus kuin osasin kuvitella.
Tämä teos on nimihenkilö Alicen kasvutarina lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Hän jää orvoksi 9-vuotiaana ja muuttaa kotikaupungistaan tuntemattomaksi jääneen isoäitinsä Junen hoiviin. Kaiken tutun jäätyä taakse äitiään ikävöivä tyttö on kovin yksin. Isoäidin kukkatarhalla hän oppii kukkien kielen, jonka avulla pystyy sanoittamaan tunteita silloin, kun varsinaiset sanat ovat liian vaikeita sanottaviksi.
Tämä kirja pitää sisällään monenlaisia tunteita, kohtalonhetkiä ja arjen taikuutta. Pidin tästä kirjasta paljon enemmän kuin osasin odottaa. Australian hehkuva luonto ja kukat antavat upeat puitteet tälle tarinalle, joka tosiaan onnistuu riipaisemaan sydäntä. Yksi kirjan keskeisimmistä aiheista on parisuhdeväkivalta, niin henkinen kuin fyysinenkin. Ringland kuvaa aihetta niin hyvin, että se tukahduttaa ja ahdistaa, vaikka itse en onnekseni ole koskaan sellaista joutunut kokemaan. Ringland kuvaa tunteita niin hyvin, että ne tulevat lähelle, niin positiiviset kuin vaikeammatkin tunteet. Tiivistetysti: lämmin, mutta ravisteleva teos.
Tämä kirja on kiinnostanut minua jo Australiankin takia, ja joku muukin on tätä kehunut. Parisuhdeväkivallan takia olen kuitenkin jäänyt epäröimään lukemista, vaikka en itsekään ole sitä kokenut, mutta aihe on joka tapauksessa rankka. Mutta jos kirja on kuitenkin lämmin, ehkä pitäisi uskaltaa?
VastaaPoistaKyllä voin suositella rankasta aiheesta huolimatta, sillä tässä kulki kuitenkin mukana myös se lämpö, ystävyys ja tunne elämän kantamisesta.
Poista