perjantai 7. kesäkuuta 2024

Ämpärikesä

Taina Niemi: Ämpärikesä
Otava 2024
kansi: Päivi Puustinen

Taina Niemen esikoisromaani Ämpärikesä voitti Otavan nuortenromaanikilpailun ja kyllä tämä voittaja-ainesta onkin. Ämpärikesä on moniääninen, raikas ja aivan hurmaava kirja kesästä, vapauden tunteesta, epävarmuudesta ja itsensä etsimisestä ja löytämisestäkin. Nautin suunnattomasti paluusta siihen kokonaisvaltaiseen tunteeseen, jota olen kokenut vain teini-ikäisenä koulun kesälomilla. Jotain tällaista olen tietämättäni kaivannutkin! Vähän tuli silti kyllä boomer-olo, kun jouduin erikseen ottamaan selvää mikä on lonkkari, jolla yksi hahmoista rullaili menemään, mutta samalla sanavalinnan tuoreus osoittaa kirjan olevan kiinni ajassaan. Niin, ja long board -lautahan se lonkkari on.

Ämpärikesän kerronnassa vuorottelevat peruskoulunsa päättäneiden nuorten äänet. Arttu, Jere, Samu, Miranda ja Saana ovat elämässään kaikki samassa taitekohdassa, vaikka lähtökohdat ovatkin jokaisella erilaiset. Arttu on entinen jalkapalloilijalupaus ja nykyinen häirikkönuori, joka kaipaisi vain hyväksyntää. Jere ei uskalla kertoa kenellekään mitä kotona on meneillään. Samun netti-ihastus ei olekaan ihan mitä on antanut ymmärtää. Miranda kipuilee etääntyvän ystävyyssuhteensa äärellä ja Saana ei millään pääse yli siitä, mitä Kurkilammella tapahtui kolme vuotta sitten.

Jokaisella on myös omat haaveensa, joita myös opettaja on laittanut heidät pohtimaan viimeisinä koulupäivinä, kun jokainen on saanut laittaa yhden asian koulun yhteiselle bucket listille. Siitä tulee myös kirjan nimi Ämpärikesä, sillä bucket list suomennetaan joskus myös ämpärilistaksi. Joskus unelmien myöntäminen edes itselleen on vaikeaa, saatikka sitten toteuttaminen, mutta nuoret käyvät elämää päin kukin tavallaan.

Mielestäni tämä on kesäkirja parhaimmasta päästä. Tuntuu, että tunnelma melkein hyppää kirjasta ulos ja etenkin kesäyön utu piirtyy silmien eteen. Teksti on elämänmakuista ja tuoretta, mutta samalla jotenkin ajatonta. Tapahtumat sijoittuvat muutaman päivän aikajänteelle ja kertojaäänet vuorottelevat tiuhaan, mutta silti juonesta muodostuu ehjä kokonaisuus. Toivoisin, että tämä kirja otettaisiin koulujen lukemistoissa huomioon, sillä tässä on niin paljon hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.