Parittomat

Enni Mustonen: Parittomat / Järjen ja tunteen tarinoita 5

7 cd-levyä, 7 h 40 min.

Otava 2009, alkup. 2008

lukija: Erja Manto

Olen kuunnellut melko tiiviillä tahdilla Enni Mustosen ihanan Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan, jonka päätösosa Parittomat on. Sain jo etukäteen haraviini, että Parittomat sijoittuu nykyaikaan eli aikaharppaus on vuosikymmenien mittainen edellisen osan ja päätösosan välillä. Aluksi minua hieman ihmetytti miksi Mustonen on tehnyt moisen ratkaisun, mutta loppujen lopuksi tämä Hilma Maria Rantamäen ja Anna Ahlstedtin jälkeläisistä kertova kirja tempasi kyllä mukaansa.

Parittomat kertoo nuoresta Salla Hartikaisesta, joka on luomutuotantoon erikoistunut maatalousasiantuntija ja jonka isoäidin äiti oli Hilma Rantamäki. Ulkomailta palattuaan Salla on gradua vaille valmis maisteri, joka muuttaa kesäksi isoäitinsä Fanni-serkun luo pitämään tästä huolta ja samalla kirjoittamaan graduaan. Järven toisella puolella Petäjäniemen luomutilaa isännöi äärimmilleen stressaantunut poikamies Tommi Saarinen, jonka isoisän äiti Anna Ahlstedt oli. Heti alussa lienee selvää, että luomuviljelyyn perehtynyt asiantuntija ja luomuviljelijä törmäävät pian toisiinsa.

Siinä missä sarjan aiemmat osat ovat kohtalon käänteissään välillä nostattaneet jopa kyyneleitä silmäkulmiini, on Parittomat lähinnä humoristinen viihdekirja. Kokonaisuutena sarjan päätösosa on siis edeltäviin osiin verrattuna kovin erilainen, ja muihin osiin sen nivoo lähinnä viittaukset Sallan ja Tommin vahvoihin esiäiteihin. Onneksi tässä kirjassa tuli sentään jotain vastauksia Hilman ja Annan myöhemmistä vaiheista, vaikka kysymysmerkkejäkin vielä joidenkin asioiden suhteen jäi.

Mielestäni Parittomatkin on viihdekirjana hyvä, mutta kuunnellessa mietin miksi Mustonen on päättänyt päättää sarjansa näin erilaiseen teokseen - olisihan hän voinut kirjoittaa tällaisen sangen ennalta-arvattavan ja kevyen viihdekirjan ihan itsenäiseksi teokseksi. Sarja tuntuu siis hieman rikkonaiselta, vaikka jokainen osa onkin omina teoksinaan toimivia ja neljä ensimmäistä osaa muodostaa hyvin kirjoitettujen historiallisten teosten kokonaisuuden.

♠♠♠♠

Sidotut

Enni Mustonen: Sidotut

9 cd-levyä, n. 11 h

Otava 2008, alkup. 2007

lukija: Erja Manto

Sidotut on Järjen ja tunteen tarinoiden neljäs osa. Se kuvaa ensimmäisiin naiskansanedustajiin lukeutuneiden (fiktiivisten) päähenkilöidensä Hilma Maria Rantamäen ja Anna Sofia Ahlstedtin vaiheita vuoden 1913 pettymykseksi muodostuneiden eduskuntavaalien jälkeen. Kun Anna Sofia Augusta-tätinsä kuoleman jälkeen suostuu järkiavioliittoon, muuttuu talossa myös joidenkin suhtautuminen sosialistisen puoleen kansanedustajana toimineen Hilman perheeseen. Hilma perheineen päättää lähteä Amerikkaan onneaan etsimään.

Helppo ei ole sen paremmin Anna Sofian kuin Hilmankaan tie. Elämä Amerikan kultamaassa ei ole herkkua ja Harlemilaisen vuokratalon olosuhteissa olisi toivomisen varaa, puhumattakaan skraappareiden vaarallisista työoloista, jotka koskettavat myös Hilman perhettä. Vaaraa löytyy myös Anna Sofian elämästä, sillä avioliitto muodostuu väkivaltaiseksi ja kylmäksi. Paljon ehtii tapahtua ennen kuin naiset kohtaavat jälleen toisensa, eikä silloin kummankaan elämässä mikään enää ole niin kuin ennen. Kestääkö kahden eri lähtökohdista tulevan naisten välinen side kaikki elämän myrskyt?

Sidotut on paljon käänteitätekevämpi kuin sarjan aiemmat osat, ja siinä päähenkilöiden elämää ravistelee monet myrskyt. Muutaman kerran kohtalo kolhaisi päähenkilöjä niin lujaa, että melkein itsellekin tuli kyyneleet silmiin. Erja Manto kyllä lukee tarinan erinomaisesti ja siitä välittyy hienosti tekstin tunne. Odotan mielenkiinnolla mitä viidennessä osassa tapahtuu. Käsittääkseni siinä on siirrytty ajassa jo reilusti eteenpäin, mutta pianhan se selviää: otan sarjan päätösosan kuunteluun heti seuraavaksi!

♠♠♠♠

Lipunkantajat

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Lipunkantajat

7 cd-levyä, n. 7 ½ h

Otava 2007, alkup. 2006

lukija: Erja Manto

Ehdin kuin ehdinkin kuuntelemaan lokakuun puolella Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoiden kolmannen osan, Lipukantajat. Aiemmista osista tutut päähenkilöt Hilma Maria Mäkelä ja Anna Sofia Ahlstedt ovat tässä osassa läheisesti tekemisissä yhteiskunnallisen kuohunnan ja politiikan kanssa. Eletään aikaa, jolloin lakkoillaan ja aletaan vaatia uudenlaista päätöksentekoa säätyvaltiopäivien tilalle. Esiin nousee kysymys myös naisten äänioikeudesta.

Lipunkantajissa sekoittuu jälleen taitavasti historia, naisten arki, tunteet ja ystävyyssuhteet yli säätyrajojen. Erityisen paljon pidin siitä miten hyvin on kuvattu kahdesta eri näkökulmasta yhteiskunnallisia mullistuksia. Samalla kumpikin kokee omia henkilökohtaisia mullistuksia, kun Anna Sofian päätä sekoittaa samassa koulussa opettava naimisissa oleva mies ja Hilman elämään astuu taas Artturi Mäkelä, mies josta hän tahtoisi avioeron. Mukana kuvioissa kulkee omalta osaltaan myös Hilman nuorempi sisar Miina, joka on päässyt Ahlstedtien taloon piiaksi.

Naisten äänioikeuskysymys nousee tässä teoksessa keskeisesti esiin, kun uuden lain myötä sekä Hilma että Anna Sofia ryhtyvät ehdokkaiksi, kumpikin oman taustansa valossa. Siitä huolimatta heidän ystävyytensä kantaa, sillä kumpikin tuntuu ajattelevan olevansa nimen omaan naisten asialla - ei niinkään puolueen. Aatteet kuljettavat molempia naisia eri paikkoihin, joten kotoista arkea tässä kirjassa ei kuvata enää läheskään siinä määrin kuin aiemmissa kirjoissa.

Järjen ja tunteet tarinoita on jo tässä vaiheessa kehittynyt sangen kiehtovaksi sarjaksi, jonka parissa aika kuluu kuin huomaamatta. Odotan mielenkiinnolla mihin Hilman ja Anna Sofian tie tästä jatkuu, ja seuraava osa onkin minulla jo lainassa. Palataan sen kanssa sitten marraskuussa! 

♠♠♠♠½

Nimettömät & Mustasukkaiset

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Nimettömät

7 cd-levyä, 8 h 30 min.

Otava 2006, alkup. 2004

lukija: Erja Manto

***

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Mustasukkaiset

6 cd-levyä, n. 7 h

Otava 2006, alkup. 2005

lukija: Erja Manto

 

Etsin jälleen jotain äänikirjaa kuunneltavakseni ja tutkailtuani valikoimaa päätin tarttua Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa on kaikkiaan viisi osaa. Varovaisesti lainasin ensin ensimmäisen, mutta heti ensimmäisestä levystä asti se oli menoa ja kirja tuli kuunneltua parissa päivässä. Nyt minulla on meneillään jo kolmas osa, mutta kirjoitan siitä sitten aikanaan.

 

Nimettömät kertoo kahden naisen tarinaa. Tavallista kansaa ja palvelusväkeä edustaa Hilma Maria Perämäki, joka on Haapajärvellä apteekkarilassa piikana. Kun apteekkari yrittää käydä kähmimään ja Hilma puolustautuu, täytyy hänen lähteä palveluspaikastaan. Tie vie hänet kauas Helsinkiin asti, apteekkarinrouvan sisaren huusholliin piiaksi. Augusta Ahlstedt on emäntänä vahvatahtoinen ja pitää mieluusti langat omissa käsissään. Tarinan toinen päähenkilö, Anna Sofia Ahlstedt, kuuluu niin ikään Augusta-neidin talokuntaan. Anna Sofia on Augustan velivainaan tytär ja Hilman kanssa suunnilleen samanikäinen. Hän edustaa parempiosaista väkeä. Molemmilla nuorilla naisilla on unelmansa ja omat esteensä raivattavana tieltään.

 

Eletään 1800-luvun loppua ja nuoret naiset elävät kovin erilaisissa maailmoissa ikätoveruudestaan huolimatta. Säätyjaosta huolimatta he jollain tapaa ystävystyvätkin. Hilma on kipakka nainen ja uskaltaa sanoa suorat sanat jopa Augusta-neidille. Anna Sofia on paljon arempi ja etsii vielä omaa tietään. Raittiusiltamissa Hilma kohtaa vaikuttavan puhujan, Artturi Mäkelän, joka vähitellen vie Hilmalta jalat alta. Kun suhde paljastuu, Anna Sofia nousee ensimmäistä kertaa tätiään vastaan hiljaisessa kapinassaan ompeluttamalla Hilmalla vaatteita, vaikka Augusta-täti kieltää yhteydenpidon langenneeseen entiseen piikaansa.

 

Hilman tie kuitenkin kulkee takaisin Augusta-neidin talouteen ja Mustasukkaisissa hän onkin jo vihitty vaimo ja pienen pojan äiti. Artturi on paljastunut itsekin viinaanmeneväksi mieheksi raittiuspuheistaan huolimatta, mutta rakkaus kantaa. Anna Sofia puolestaan jatkaa opiskelujaan kohti maisterintutkintoa ja toimii siinä sivussa opettajana. Elämä heittelee ja poliittisessa kuohunnassa Hilmakin saa tuntea kuinka mies vähitellen liukenee hänen rinnaltaan muiden asioiden pariin. Anna Sofia puolestaan kantaa sydämessään rakkautta, joka ei voi täyttyä.

 

Molemmissa näissä kirjoissa kerrotaan hienosti Suomen historiasta kahden erilaisen naisen näkökulmasta. Nämä ovat mukaansatempaavia kirjoja, joiden parissa viihtyy. Nämä ovat niin paljon muutakin kuin romantiikkaa: asiaansa uskomista, selviytymistä, vahvuutta, ystävyyttä, uskallusta ja aitoa rehellisentuntuista historiaa. Olen ihan lumoutunut Järjen ja tunteen tarinoista ja ennustanpa, että tulen kuuntelemaan tämän sarjan pikavauhtia loppuun! 

 

♠♠♠♠♠