Missä maa murtuu

Clare Leslie Hall: Missä maa murtuu

Gummerus 2025

alkup. Broken Country

suomentanut Outi Järvinen

kansi: Jenni Noponen

Clare Leslie Hallin romaanin Missä maa murtuu takakannessa on nostettu esille kova suositus: tämä kirja sopii hyvin niille, jotka ovat pitäneet kirjoista Suon villi laulu ja Minne virta kuljettaa. Täällä bingo! Lukemisen aloitettuani olinkin tästä alkuun yhtä lumoutunut kuin niistäkin, mutta lopulta minulle jäi vähän lattea fiilis.

Missä maa murtuu sijoittuu 1960-luvun lopun Etelä-Englantiin. Beth ja Frank ovat nuori aviopari, jotka pyörittävät Frankin kotitilaa yhdessä tämän Jimmy-veljen kanssa. Elämä maatilalla kulkee omissa uomissaan, rauhallisesti päivästä toiseen tilan töitä tehden. Kaikki on päällisin puolin hyvin, mutta pinnan alla kaihertaa suru, josta Bethin ja Frankin on vaikea puhua.

Rauhallinen elämänmeno kuohahtaa yli äyräiden, kun Bethin nuoruudenrakastettu Gabriel ilmaantuu heidän mailleen. Kohtaaminen yllättää heidät kaikki, sillä Gabriel on vuosien poissaolon jälkeen palannut kotikartanoonsa. Mukanaan hänellä on poikansa Leo, joka kiintyy nopeasti Bethiin ja Beth häneen.  Gabrielin paluu on omiaan horjuttamaan paitsi Bethin ja Frankin myös heidän koko lähipiirinsä elämää jopa niin pahasti, että tilanteen kärjistyminen johtaa henkirikosta käsittelevään oikeudenkäyntiin.

Ympäröivä Etelä-Englannin maaseutu tarjoaa tarinalle upeat puitteet. Voin sieluni silmin nähdä vanhan tammen alla pidetyt kutsut, niityillä laiduntavat lampaat ja lähiseudulla häämöttävän valtavan maalaiskartanon sekä peribrittiläisen pikkukylän pubeineen. Kodikasta, rauhallista ja mukavaa. Välähdykset oikeussalista sekä takautumat Bethin, Frankin ja Gabrielin nuoruudesta tarjoavat toisenlaista tunnelmaa, henkilöstä riippuen jopa glamouria ja säihkettä.

Tässä kirjassa on tosi paljon hyvää. Psykologisesti tämä on vahva, ajatuksia herättävä romaani. Beth on kiinnostava päähenkilö, mutta en oikein halua kuvailla häntä enempää, etten paljasta liikaa. Tarina tempaisee mukaansa heti alkumetreiltä, se etenee hyvin ja pitää mielenkiinnon yllä. Jotenkin silti tuntuu, että jossain kohtaa tunnelma lässähtää ja lumous rapisee. Siinä paljastuu ehkä hieman liian melodramaattisia salaisuuksia, jotka vievät viehätyksen mennessään.

Käräjät

Markus Nummi: Käräjät

Otava 2024

äänikirjan lukijoina Eeva Soivio ja Kristo Salminen

Markus Nummen romaani Käräjät sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle kevääseen 1938. Nuori etsivä Juho Iivonen saapuu pieneen pitäjään tutkimaan sikiönlähdetysepäilyä, joka ulottuu koskettamaan yhtä jos toistakin paikkakuntalaista. Kirjan tapahtumat kerrotaan Iivosen sekä kansakoulunopettajan puolijauhoosen sisaren, Vilja-tädin, näkeminä.

Käräjät on melko kronologisesti etenevä kuvaus tapahtumista, jotka johtivat sikiönlähdetysvyyhdin jäljille, sekä sen selvittämistyöstä. Tämä ei ole dekkari, mutta etsiväntyön kuvauksella on iso rooli. Tarinan edetessä lukija joutuu itsekin pohtimaan samoja asioita kuin etsivä Iivonen, joka tosin katsoo tiettyjä asioita hyvin yksiselitteisestä lainopillisesta näkökulmasta. Kuitenkaan ei voi välttyä pohtimasta syitä ja seurauksia, yleisen mielipiteen painoarvoa, inhimillisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Käräjät onkin teos, joka varmasti kestää aikaa ja useita lukukertoja, ehkä jopa paranee mitä useamman kerran sen lukee.

Kirjan henkilöhahmot ja miljöökuvaus ovat mielestäni todella onnistuneita. Vilja-tädin hahmo on monitahoisempi kuin aluksi annetaan olettaa, sillä hän näkee ja ymmärtää enemmän kuin moni uskookaan. Kiinnostavaa on myös Iivosen oman sisäisen maailman ristiriitaisuus. Pikkupitäjä tarjoilee myös värikkään mutta täysin uskottavan kyläläisten kavalkadin iloineen ja suruineen. Välillä tuntuu kohtuuttomalta miten paljon he joutuvat yksityiselämäänsä avaamaan jutun selvittelyn vuoksi, etsimään valinnoilleen oikeutusta.

Käräjissä Nummi loihtii esiin kuvitteellisen Tarvajoen pitäjän, mutta niin tapahtumilla kuin paikkakunnallakin on todelliset esikuvansa Teuvalla, jossa pidettiin vuonna 1937 käräjät aborttivyyhdistä. Teos on herättänyt täällä Etelä-Pohjanmaalla suurta kiinnostusta, joten halusin itsekin tämän lukea. Kirja jäi minulla kesken heti alkuunsa, mutta äänikirjana tämä toimi minulle aivan loistavasti. Kerronta tempaa mukaansa ja mainiot lukijavalinnat Eeva Soivio ja Kristo Salminen puhaltavat tarinaan sellaista eloa, jota itse lukien jäin hieman kaipaamaan.