Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä
166 s., Atena 2014
kansi: Elina Warsta
Olen muutamana viime päivänä näpytellyt melko ahkerasti opinnäytetyötäni, joten aloin kaivata vastapainoksi jotain kevyttä lukemista. Minulla on kesken Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme, mutta sitä ei voi kovinkaan kevyeksi luonnehtia. Niinpä nappasin omasta hyllystäni taannoisen arpavoittoni, Sari Pöyliön novellikokoelman Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä. Tämä toimi kuin toimikin erinomaisesti välipalakirjana, mutta en kyllä tätäkään siitä huolimatta kevyeksi kirjaksi luonnehtisi novellien aiheiden puolesta.
Pölynimurikauppias on Pöyliön esikoisteos, joka käsittelee erilaisia äitityyppejä. Kahdeksan novellia sisältävä kokoelma pitää sisällään kaikenlaisia äitejä: vastuullisia, vastuuttomia, komentelevia, sievisteleviä, itsekkäitä ja niin edelleen. Novelleissa esiin marssivat myös heidän tyttärensä. Novelleissa kuvataan pääosin vanhemman ja lapsen roolien kääntymistä päälaelleen sekä heidän välisiä suhteitaan.
Pöyliön novellit ovat hyvin sujuvia luettavia, niistä näkee selkeästi, että esikoiskirjailijuudestaan huolimatta toimittaja Pöyliö ei ole mikään kirjoittamisen keltanokka. Hän kirjoittaa selkeää kieltä, jonka vietäväksi on helppo heittäytyä. Novellit ovat myös rakenteeltaan selkeitä ja johdonmukaisia, ja pitävät sisällään päähenkilöidensä kannalta oikeastaan kaiken olennaisen. Novellit ovat myös kekseliäitä ja mieleenpainuvia, jokaisessa tarinassa, äidissä ja tyttäressä on jotain sellaista, jonka kyllä muistaa. En tiedä miksi viimeinen novelli, joka on ikään kuin kaikkien aiempien koonti äitien näkökulmasta, rikkoo mielestäni muuten mielenkiintoisen kokonaisuuden.
Kokoelman novelleissa on paljon absurdeja ja ravistelevia tapahtumia, jotka välillä huvittivat ja myös kieltämättä pöyristyttivät minua. Äitien tai tyttärien vastuuttomuus, voimattomuus tai vaativuus olivat välillä kerrassaan ahdistavia, samoin tilanteet joihin päähenkilöt joutuivat: yksi pieni asia, kuten imurointi pallo-Hooverilla, voi muuttaa koko tulevaisuuden. Tästä syystä en pidäkään kokoelmaa kovin kevyenä aiheidensa puolesta. Kokoelmassa on kuitenkin myös paljon kauniita asioita, kuten pyyteettömyyttä, välittämistä ja kiintymystä. Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä on siis monipuolinen kokonaisuus. Toivon, että Pöyliö jatkaa novellistina, sillä hänen tarinoissaan on aineista!
♠♠♠♠
Tämä oli kyllä onnistunut esikoisteos. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä, että viimeinen novelli jotenkin rikkoi kokonaisuuden.
VastaaPoistaUusimmassa Annassa oli kiinnostava juttu Sari Pöyliöstä.
Sama juttu, viimeinen novelli oli mielestäni kuin eri planeetalta. Muuten novellit olivat kekseliäitä, osin humoristisia ja äitien ja tyttöjen suhteet tulivat selkeästi esille.
VastaaPoistaHyvin luonnehdittu Mai, viimeinen novelli todella oli kuin eri planeetalta. Hienoa, että en ollut ainoa, joka kokee niin. Sinänsä hieman harmi, että näin onnistuneen esikoisteoksen jälkimaku hieman latistuu tästä ainakin minun silmissäni.
VastaaPoistaKiitos Jonna vinkistä, pitää yrittää muistaa kirjastossa käydessäni tsekata tuo lehti! :)
Minä haluaisin lukea enemmän novelleja, hoitaa novellikammoisuuttani sillä! Jospa aloittaisinkin vaikka tällä, vaikuttaa mielenkiintoiselta. :)
VastaaPoistaSuosittelen! :) Nämä novellit olivat osasta sellaisia, että ihan unohti lukevansa novellia, kun tarina vei niin mennessään ja sisältöä riitti. :)
PoistaOlipas mukava lukea tästä! Itse tilasin tämän vähän aikaa sitten ja se vaikuttaa kyllä lupaavalta! :>
VastaaPoistaToivottavasti saat rahoillesi vastinetta ja kirja kolahtaa! :)
Poistaps. tervetuloa lukijakseni! :-)