sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Ei talvikunnossapitoa

Pekka Kytömäki: Ei talvikunnossapitoa
91 s., Sanasato 2015
kuvitus ja kansi: Anna Kytömäki
 
Luin tammikuussa Pekka Kytömäen toisen runoteoksen Valo pilkkoo pimeää, ja päätin jo tuolloin lukevani myös esikoisteoksen Ei talvikunnossapitoa. Teos sisältää lukuisia oivaltavia aforistisia runoja, joiden lukeminen oli oikein mukavaa. Kytömäki on kekseliäs sanankäyttäjä, joka tekee osuvia huomioita ympäristöstään.
 
Kuten olen blogissani jo useasti tuonut esiin, moderni runous ei sinänsä ole minun juttuni. Kytömäen runoista kuitenkin pidän, sillä niissä tiivistyy lyhyeen mittaan hienosti monia asioita sanankäytöstä oivalluksiin ja kekseliäisyyteen. Kytömäen runot ovat kaikesta kekseliäisyydestään huolimatta helppotajuisia, mikä tekee lukemisesta nautittavaa. On hauska löytää runoilija, jonka modernit runot puhuttelevat minua, sillä se ravistelee käsitystäni omasta runomaustani sekä osoittaa minulle ettei pidä yleistää edes omaa makuaan.
 
Ei talvikunnossapitoa -kokoelman runoissa kuvataan paljon niin kaupunkiympäristöä kuin luontoa muutenkin. Niitä lukiessa tuli kotoisa olo, sillä Kytömäki on tehnyt monia huomioita asioista, jotka ovat itsellenikin tuttuja mutta joihin en välttämättä ole kiinnittänyt kauheasti huomiota tai joista en olisi osannut ajatella yhtä kekseliäästi - esimerkiksi ukkosella salamoidessa joku ottaa taivaassa selfietä. Hauska ajatus, eikö totta?

2 kommenttia:

  1. Moi, kiitos taas kivasta jutusta! Olen saanut useammaltakin lukijalta palautetta tyyliin "yleensä en jaksa lukea runoja, mutta näistä tykkäsin". Minusta sellainen palaute on ihan parasta. :)

    Aurinkoista kevään jatkoa ja kesän odotusta! Yritetään pysyä muutama kuukausi mahdollisimman kaukana talvikunnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aurinkoista kevättä ja kesää sinullekin! :) Toivottavasti tulee lämmin kesä niin ettei tosiaan tarvitse miettiä talvikuntoa. :-D

      Poista

Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.