Janina Hescheles: Janinan päiväkirjat
126 s., Like 2015
alkup. Oczyma dwunastoletniej dziewczyny
suom. Tapani Kärkkäinen
kansi: Mikael Jaakkola
Voitin joitakin vuosia sitten jostakin blogiarpajaisista Janinan päiväkirjat. Kyseessä on puolalaisesta Lvivin ghetosta ja Janowskan keskitysleiriltä kertovat muistelmat, jotka teini-ikäinen Janina Altman kirjoitti ylös heti onnistuneen pakonsa jälkeen. Ne hautautuivat niin sanotusti arkistojen kätköihin, vaikka kirja julkaistiinkin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1946 Krakovassa.
II maailmansodan aikaisista juutalaisiin kohdistuneista julmista vainoista on kirjoitettu paljon. Anne Frankin päiväkirja edustaa ikonisimmillaan juutalaisten kokemuksia vainojen alla, ja ihan hirveää sanoa näin, mutta mielestäni teoksen nimellä yritetään rinnastua Anne Frankiin ja ratsastaa hänen päiväkirjojensa maineella. Janinan päiväkirjat kertovat toisenlaisesta kokemuksesta juutalaisvainojen aikaan ja ovat omalta osaltaan arvokasta aineistoa ja perintöä, joten tuntuu ihan kamalalta sanoa, että mielestäni tämä teos oli lopulta aika kehno kyhäelmä.
Janina Heschelesin (o.s. Altman) kokemuksia en toki millään muotoa kyseenalaista, sillä epäilemättä päiväkirjan kuvaamat ajat ovat olleet sanoin kuvaamattoman hirveitä. Tuntuukin todella väärältä arvostella toisen sydänverellään kirjoittamia muistelmia, mutta tämä teos vain on jokseenkin sekava kokonaisuus, josta paistaa kirjoittajan nuoruus ja kokemattomuus kirjoittajana. Toki muistelmien julkaiseminen lähestulkoon täysin identtisinä ensimmäiseen käsin kirjoitettuun versioon nähden tekee niistä hyvin autenttiset, mutta olen toisaalta siltikin sitä mieltä, että kirjallista asua olisi voinut hieman hioa. Janina Hescheles kertoo jälkisanoissa, että paperin vähyyden vuoksi hän joutui kirjoittamaan suoraan valmista tekstiä, joten korjauksiin tai uudelleen muotoiluihin ei ollut mahdollisuutta - olisiko siis ehkä nyt ollut niiden aika? Minusta tuntuu, että sisällöllinen anti jää vaihtelevalaatuisen kerronnan alle.
Kuten jo edellä mainitsin, mielestäni tämän kirjan nimellä haetaan rinnastumista Anne Frankin päiväkirjaan, sillä lopulta Janinan päiväkirjat ei ole päiväkirja lainkaan. Se on muistelma tapahtumien akuuteimman myllerryksen jälkeen, ei heti koettuna ylös kirjattua elämää. Alkuteoksen nimi kuuluu suomeksi oikeastaan "12-vuotiaan tytön silmien kautta", mikä on epäilemättä osuvampi kuvaus. Kirjan nimi asettaa aina jonkinlaisia odotuksia sisältöä kohtaan, joten ei ole ihan yksi ja sama mikä (suomennoksen) nimeksi valikoituu.
Jos jotain, niin ainakin Janinan päiväkirjat kuljetti minut Puolaan ja saavutin jälleen yhden maan Seinäjoen kirjaston lukuhaasteessa. Ilman lukuhaastetta on hyvinkin mahdollista, että olisin jättänyt tämän kirjan kesken. Nyt kirjan luettuani minun on helppo luopua tästä ja aionkin viedä tämän heti seuraavana arkena kirjaston vaihtopisteelle. Ehkä joku muu osaa lukea tämän kirjan häiriintymättä niistä asioista, jotka minun lukukokemustani himmensivät ratkaisevasti.
Suomenkielinen nimi ei anna koko kuvaa, sillä jos googlekäännöksiin on luuottamista, niin alkuperäinne nimi tarkoittaa 12-vuotiaan tytön silmien kautta, eli suomalaista nimeä olisi voinut ehkä miettiä.
VastaaPoistaOn paljon muitakin holokaust-kuvauksia, joiden suomalaisena nimenä on sen ja sen päiväkirja. Ikävää, että sait tästä niin ikävän kuvan, itselleni tämä on jäänyt mieleen ja tahtoisin hyvinkin lukea tämän uudelleen. Minulle ei tullut minkäänlaisia yhtymäkohtia Anne Frankiin, jonka myös olen lukenut.
Kirjojen kierrättäminen on hyvä idea!
Täytyy tehdä korjaus, kun luin oman postaukseni kirjasta muistin virksitämiseksi, että kyllä minäkin vertasin teosta Anne Frankiin lahjakkuuden osalta, mutta en ajatellut, että tällä teoksella ratsastettaisiin Annen teoksen kustannuksella tai maineella.
PoistaVoi olla, että suhtaudun tähän teokseen jotenkin erityisen armottomasti, mutta näin sen koin. Minäkin olen bongannut pari muutakin holokaust-kuvausta samantyyppisesti nimettynä, mutta en ole sen tarkemmin tutustunut, että onko niiden kohdalla todella kyseessä päiväkirja. Jos ei, niin sitten en voi nimeämisen osalta olla ajattelematta niistä samoin kuin tästäkin.
PoistaHarmi kyllä, että suomennos on nimetty päiväkirjaksi, jos se ei sitä ole. Ei kirjan nimi saisi olla niin harhaanjohtava! Harmi myös, jos teksti on kovin hiomatonta. Minulla on hyllyssäni Puolaan ja holokaustiin liittyvä Irenan lapset, jota en ole vielä lukenut. Tästä kirjasta en ollut ennen kuullutkaan.
VastaaPoistaItse asiassa minua kyllä harmittaa, että kaikki lukemani Puolaan liittyvät kirjat kertovat toisesta maailmansodasta - ja yleensä vielä holokaustista... Varmaan Puolassa kirjoitetaan paljon muutakin, mutta ehkä puolalaista kirjallisuutta ei paljon suomenneta? Tai ehkä ne muut puolalaiset jäävät suomennettuinakin vähemmälle huomiolle - jos niitä siis yleensä suomennetaan?
No nyt kun sanoit, niin enpä taitaisi itsekään yhtäkkiä kyetä nimeämään muuta puolalaista kirjallisuutta kuin näitä holokaust-kuvauksia. Täytyy ottaa selvää, että suomennetaanko puolalaista kirjallisuutta ylipäätään ja jos niin mitä.
Poista