Lumisisko

Maja Lunde: Lumisisko

188 s., S&S 2019

alkup. Snososteren 2018

suom. Katriina Huttunen

kuvitus: Lisa Aisato

 

On erittäin paljon mahdollista, että en olisi tullut lukeneeksi Maja Lunden ihastuttavaa Lumisiskoa ilman Instagramin kirjayhteisöä. Mitä lähemmäksi joulu tuli, sitä enemmän kuvavirrassa näkyi Lumisisko. Tarinaa kehuttiin, mutta suurta kiitosta sai myös Lisa Aisaton kuvitus. Lainasin kirjan vähän testimielessä, mutta jo ensimmäisen luvun jälkeen olin lumoutunut. Tulin imaistuksi todelliseen lukusukkulaan ja luinkin tämän kirjan lopulta kahdelta istumalta - olisin tosin voinut hyvin lukea tämän vaikka heti kerrallakin, sillä niin ihastuttava tarina tämä oli. Lumisisko on kirja, jonka mieluusti hankkisin niin omaan hyllyyni kuin siihen kirjastoon, jonka aion kummitytölleni kartuttaa.

 

Lumisisko kertoo jouluaattona 11 vuotta täyttävän Aaton perheestä, jonne joulu ei näytä saapuvan sinä vuonna lainkaan. Koristeet ovat laatikoissaan, koti hiljainen ja apea, vanhemmat ajatuksissaan ja pikkusiskokin kumman kesy versio tuittupäisestä itsestään. Aattokin on jo alkanut turtua siihen, että joulua ei heidän kotiinsa tule, mutta sitten eräällä lukuisista uimahallireissuistaan hän kohtaa puheliaan ja nauravaisen tytön, jonka kotona joulun tunnelma huokuu tuoksuissa, väreissä ja yleisessä tunnelmassa. Tytön innostus tarttuu Aattoonkin, joka alkaa herätä isosiskonsa menettämisen aiheuttamasta horroksesta.

 

Lumisisko on kertomus, jossa on todellista joulun taikaa. Taianomainen on myös kuvitus, jonka ääreen on ihana pysähtyä. Värit ovat niin kauniit ja kuvista todellakin välittyy tunteita ja sävyjä. Takakannessa sanotaan, että Lumisisko on kertomus "surusta, myötätunnosta, ystävyydestä ja rakkaudesta". Sitä se on, todella. Ihana kirja, johon haluan tulevina vuosina vielä palata. 

 

♠♠♠♠♠