Tarpeeksi täydellistä

Veera Vaahtera: Tarpeeksi täydellistä

Tammi 2023

Veera Vaahterasta tuli ensimmäisten kirjojensa myötä yksi suosikkiviihdekirjailijoistani, mutta nämä uudemmat ovat olleet laadultaan vaihtelevampia eivätkä aina ole onnistuneet minua suuremmin viihdyttämään tai muutenkaan vieneet mennessään. Pieni skeptisyys on siis uuteen kirjaan tarttuessa aina läsnä, mutta ainakin toistaiseksi olen vielä halunnut uudet aina lukea.

Tarpeeksi täydellistä kertoo nelikymppisen Lauran perheen ja suvun joulunvietosta valmisteluineen. Sukua johtaa vahvatahtoisen matriarkan ottein Lauran mumma, jolla on vahva käsitys siitä, miten kaikki tulee järjestää perinnäistapojen mukaan. Samaan aikaan, kun Laura yrittää auttaa äitiään pystyttämään täydellisen joulun kulissit mumman makuun, yrittää hän pitää oman perheensä kulisseja pystyssä. He ovat nimittäin päättäneet aviomiehen toiveesta kokeilla avointa liittoa, johon Laura on tietyin reunaehdoin suostunut. Sääntö numero yksi on, että kukaan ei saisi tietää. Nyt mies haluaa kuitenkin tuoda naisystävänsä suvun yhteiseen joulunviettoon, mikä herättää Laurassa monenlaisia tunteita.

Kun parisuhteen kipupisteet, oman elämän mielekkyys ja ympäristön paineet liitetään monelle juhlista rakkaimpaan ja toisaalta stressaavimpaan eli jouluun, voi ilmassa aistia paineentuntua. Laura tuntee häpeää siitä, mitä heidän parisuhteessaan tapahtuu. Hän miettii asian julkitulon vaikutuksia työhönsä sekä sitä miten ihmiset suhtautuisivat uutiseen, mitä muut sanoisivat heidän avoimesta liitostaan tiukan perinteisessä lähipiirissä. Puolison joulunviettoehdotuksen pohtiminen saa Lauran pohtimaan paitsi omia toiveitaan, tunteitaan ja rajojaan myös puolison ja tämän naisystävän näkökulmia.

Avoin suhde on itselleni hyvin kaukainen ajatus, joten siinä mielessä kirjan aihepiiri ei oikein napannut. Luin kirjan kuitenkin loppuun, sillä ei tämä juonellisesti huono ollut ja muutenkin sopi joulun aikaan luettavaksi. Samalla tämä on ihan hyvä muistutus siitä, että kaiken ei tarvitse olla just prikulleen ollakseen tarpeeksi täydellistä. Jokaisella on vain yksi elämä eikä sitä pitäisi joutua elämään miettien mitä muut ajattelevat.