Jyri Paretskoi: Shell's Angles
2018 s., Karisto 2013
Olen jo pidemmän aikaa halunnut tutustua Jyri Paretskoin esikoisteokseen Shell's Angles, sillä olen kuullut jo kolmiosaiseksi kasvaneesta sarjasta paljon hyvää. Koin muuten uskomattoman ahaa-elämyksen heti kirjan alkusivuilla: olen nimittäin monesti jo työni puolesta etsinyt näitä kirjoja tietokannasta teoksen nimellä, mutta koskaan ei ole mitään tulosta tullut. Siispä olen joutunut hakemaan tekijän nimellä. Nyt selvisi miksei teoksen nimi tuottanut mitään tuloksia: minä kun olen aina kirjoittanut hakukenttään Shell's Angels eikä Angles... Hupsista heijaa. :D
Shell's Angles kertoo kolmesta kaveruksesta, jotka päättävät perustaa mopojengin. Idean isällä Henrillä eli Hanella ei tosin vielä ole mopoa tai mopokorttiakaan, mutta Samulla ja Rudilla on. Alun nihkeän suhtautumisen jälkeen myös Samu ja Rudi innostuvat ajatuksesta, ja niin he perustavat Shell's Angles nimisen jengin. Pojilla on haaveena kuskata nättejä tyttöjä mopojen kyydissä, vaikka tosiasiassa heistä kellään ei ole kummempaa kokemusta siitä miten tyttöjä lähestytään. Teos sisältääkin lukuisia hauskoja tilanteita, kun pojat muun muassa harjoittelevat tytöille juttelemista ja naljailevat toisilleen lennokkaista haavekuvista.
Yllättäen porukan mukana alkaa pyöriä myös Milla-niminen tyttö, joka on paitsi Henrin pitkäaikainen ihastus myös jengin logon suunnittelija. Näiden neljän nuoren kautta lukijalle välittyy laaja skaala kipeitä elämäntilanteita, kuten vanhempien avioero, äidittömyys, perheväkivalta ja alkoholismi, mutta myös nuoruuden haaveita moposta ja mopokortista tyttö-tai poikaystävään. Vaikka teoksessa onkin käsitelty paljon erilaisia asioita, ei niitä silti tunnu olevan liikaa. Keskiössä on kaverusten keskinäinen ystävyys ja luottamus sekä toistensa tukeminen kaikissa tilanteissa.
Minä pidin paljon tästä kirjasta ja nauroin monta kertaa poikien kommelluksille ja sananvaihdolle. Hane, Samu ja Rudi muodostavat valloittavan kolmikon, jonka seurassa kyllä viihtyy. On myös hauska seurata Hanen ja Millan suhteen kehittymistä, joka niin ikään tuo tullessaan kaikenlaisia kommelluksia ja poikakolmikon keskinäistä läpänheittoa. Olen itse asiassa jo lainannut seuraavan osan kirjastosta ja aion lukea sen piakkoin, sillä niin hyvin viihdyin Shell's Anglesin poikien (ja Millan!) parissa.
Jyri Paretskoi on saanut tästä teoksesta Topelius-palkinnon, enkä lainkaan ihmettele miksi. Vaikka keskiössä onkin poikaporukka, niin mielestäni tämä sopii hyvin myös tytöille luettavaksi.
♠♠♠♠♠
Vinkkasin tätä viime vuonna seiskaluokkalaisille ja kiinnosti kovin. Toinen osa on mielestäni vielä parempi kuin tämä, kolmatta en ole vielä saanut käsiini mutta tuskinpa tyyli muuttuu. Toimivat myös syksy- ja talvilukemistona, aina voi haaveilla kesästä ja vapaudesta :)
VastaaPoistaVoin kyllä uskoa, että tämä kiinnostaa yläkoululaisia varmasti. Itse ehdin jo lukemaan toisenkin osan ja pidin siitä kyllä paljon, nauruhermot joutuivat taas koetukselle. Kolmanteen osaan olen varausjonossa ja odotan kyllä mielenkiinnolla mitä pojille seuraavaksi tapahtuu. :)
Poista