Castillon, Claire: Kuplissa
167 s., Gummerus 2012
suom. Lotta Toivanen
alkup. Les bulles
167 s., Gummerus 2012
suom. Lotta Toivanen
alkup. Les bulles
Juuri kun olen päässyt sanomasta, että en juurikaan lue novelleja, alan lukemaan niitä oikein urakalla... Mutta asiaan. Olen lukenut Castillonin aikaisemminkin suomennetut novellikokoelmat, mutta en ole oikeastaan pitänyt niistä juurikaan. Jostain mysteerisestä syystä halusin kuitenkin lukea myös Kuplissa -teoksen, joskaan odotukset sen suhteen eivät olleet kovin korkealla. Yllätyin positiivisesti, sillä pidin tästä teoksesta yllättävän paljon.
Kuplissa -teoksessa novellit on nimetty jonkin novellille merkittävän henkilön mukaan lukuun ottamatta yhtä poikkeusta. Pidin tästä tyylistä oikein paljon, aikaisemmin kun olen kokenut hänen novelliensa nimet jotenkin vaikeaselkoisiksi (tosin siitä on jo vuosia kun olen niitä lukenut). Oli mukava lukea lyhyitä tarinoita, otteita ja tuokioita ihmisten elämästä.
Novellit pitivät sisällään paljon parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita välillä hieman häkellyttävälläkin tavalla. Toisaalta juuri joidenkin novellien suhteiden "epäsovinnaisuus" oli niiden suola. Novelleista oli selkeästi nähtävissä sellaisia asioita, mitä päähenkilö/kertoja ei tajunnut tai halunnut tajuta, mikä oli myös jotenkin hauskaa "hahaa tajusin ja sä et tajunnu" -tyylillä. Se oli ilahduttavaa kaikeassa typeryydessäänkin. :D
Myös jonkinlaisia huumorinpilkahduksia on novelleissa. Joku saattaa olla esimerkiksi tavattoman itserakas, mikä on kerrottu ehkä ivaillen tai ironisesti, tai ainakin minä aistin sen niin. Teoksen takakannessa on ehkä kaksi parhasta otetta teoksesta, mutta en niitä nyt rupea tähän listaamaan. Etsikää teos käsiinne ja lukekaa itse. Ehdottomasti Castillonin paras teos.
Kuplissa -teoksessa novellit on nimetty jonkin novellille merkittävän henkilön mukaan lukuun ottamatta yhtä poikkeusta. Pidin tästä tyylistä oikein paljon, aikaisemmin kun olen kokenut hänen novelliensa nimet jotenkin vaikeaselkoisiksi (tosin siitä on jo vuosia kun olen niitä lukenut). Oli mukava lukea lyhyitä tarinoita, otteita ja tuokioita ihmisten elämästä.
Novellit pitivät sisällään paljon parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita välillä hieman häkellyttävälläkin tavalla. Toisaalta juuri joidenkin novellien suhteiden "epäsovinnaisuus" oli niiden suola. Novelleista oli selkeästi nähtävissä sellaisia asioita, mitä päähenkilö/kertoja ei tajunnut tai halunnut tajuta, mikä oli myös jotenkin hauskaa "hahaa tajusin ja sä et tajunnu" -tyylillä. Se oli ilahduttavaa kaikeassa typeryydessäänkin. :D
Myös jonkinlaisia huumorinpilkahduksia on novelleissa. Joku saattaa olla esimerkiksi tavattoman itserakas, mikä on kerrottu ehkä ivaillen tai ironisesti, tai ainakin minä aistin sen niin. Teoksen takakannessa on ehkä kaksi parhasta otetta teoksesta, mutta en niitä nyt rupea tähän listaamaan. Etsikää teos käsiinne ja lukekaa itse. Ehdottomasti Castillonin paras teos.
♠♠♠♠
Jes, just etsiskelin novellikokoelmia mun TBR-listalle, kun niitä tulee luettua niin kauheen vähän. Tää tais just päästä mukaan! ;)
VastaaPoistaJos lisää novelleja kaipaat, niin suosittelen Aino Kallaksen Lähtevien laivojen kaupunkia. Oon lukenu sen joskus lukiossa ja tykkäsin kyllä. :)
PoistaOkei, täytyypä tsekata! :)
Poista