Mäki, Reijo: Mustasiipi
397 s., Otava 2011
Veljeni sai Reijo Mäen Mustasiipi -kirja joululahjaksi ja minäkin päätin opukseen tarttua ja lukea sen osana Kuusi kovaa kotimaista -haastetta. En ole aikaisemmin lukenut Mäen teoksia, mutta olen nähnyt kolme Vares-elokuvaa, joten minulla oli jonkinlainen käsitys siitä mitä odottaa teokselta.
Mustasiipi on Mäen toistaiseksi uusin Vares-dekkari. Päähenkilönä on siis leffoistakin tuttu yksityisetsivä Jussi Vares. Hän on lähtenyt kesäksi yksinäiselle saarelle Paraisten saaristoon, sillä hän on täpärästi selvinnyt murhayrityksestä eikä päällekarkaajia ole saatu kiinni. Hän on menettänyt muistinsa tapahtumien kulusta, mutta vyyhti alkaa kuitenkin selvitä.
Vares lähtee takaisin Turkuun, kun poliisi onnistuu saamaan uusia johtolankoja hänen tapauksensa selvittämiseen. Maarian altaalta on löydetty päätön naisen ruumis, joka osoittautuu yllättävänkin tutuksi. Vares tekee omia tutkimuksiaan kaupungissa, mutta joku on hänen perässään.
Juoni on oikein mukaansatempaava ja nopeasti etenevä, siinä on dekkarille sopivasti jännitystä ja palapelin paloja, joita saa itsekin lukemisen lomassa pähkäillä paikoilleen. Kielellisesti/sanastollisesti minua häiritsi tässä teoksessa pari asiaa: miksi aina syödessä ruoka katoaa "tuulensuojaan" ja miksi aina hinta on "suolainen"? Rupesi pikku hiljaa ärsyttämään, kun samat sanavalinnat toistuivat useamman kerran. Muuten kieli on sujuvaa ja viihdyttävää, Mäki osaa valita sanansa siten, että dekkarin tunnelma tiivistyy.
Tulen varmasti jatkossakin palaamaan Vares-dekkareiden pariin, sen verran paljon pidin tästä teoksesta. Suosittelen kaikkia kokeilemaan Mäen dekkareiden lukemista.
♠♠♠♠
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.