Kertomus näkevistä

Saramago, José: Kertomus näkevistä

382 s., Gummerus 2007

suom. Erkki Kirjalainen

alkup. Ensaio sobre a Lucidez, 2004

Luin lukiossa kirjallisuusdiplomiani varten José Saramagon teoksen Kertomus sokeudesta. Siitä on kulunut nyt yli kolme vuotta, mutta silti muistan kyseisen teoksen kuin olisin sen juuri äsken lukenut, sillä se oli todella vaikuttava. Se kuuluu kyllä ehdottomasti lukemieni kirjojen parhaimmistoon. Kertomus näkevistä on kyseisen teoksen eräänlainen sisarteos, mutta minun mielestäni se ei yltänyt samalla tasolle kuin Kertomus sokeudesta.

Kertomus näkevistä kertoo poikkeustilanteesta, jossa jonkun nimeltä mainitsemattoman maan pääkaupungissa enemmistö äänioikeutetuista äänestää tyhjää. Kun vaalit uusitaan suurin odotuksin ja sama tulos toistuu entistä tyrmäävämpänä, on kriisi valmis. Maan poliittinen johto (ministerit) päättävät saartaa kaupungin ja jättää asukkaat selviämään yksikseen ilman järjestyksenvalvontaa. Heidän yllätyksekseen kaupungissa kaikki kuitenkin sujuukin miltei paremmin kuin ennen.

Kertomus näkevistä pyörii vahvasti byrokratian ja voisi sanoa jopa korruption turmeleman politiikan ympärillä. Päättäjät eivät halua nähdä todellisia syitä kansan poikkeuslaatuiseen mielenilmaukseen, vaan etsivät syitä ja syyllisiä olemattomista salaliitoista. Lopulta asiat vain kärjistyvät.

Kertomus näkevistä on hyvin mielenkiintoinen teos, jolla ei ole onnellista loppua. Sitä olisin kaivannut, koska minulla on luontainen tarve uskoa, että kaikki päättyy hyvin. Vaikka jotkut asiat järjestyvätkin, niin en nähnyt paljon valoa tunnelin päässä vaan vain uusia ongelmia. Toivottavasti ikinä ei oikeasti käy edes lähellekään näin kuin tässä kirjassa.

Sen verran vielä, että minun nähdäkseni kannattaa ensin lukea Kertomus sokeudesta ja sitten vasta tämä teos, jos siis tämän aikoo joskus lukea. Lisäksi haluan sanoa, että edes jonkinasteinen kiinnostus politiikkaa ja maailman tilaa kohtaan on eduksi, sillä silloin tästä teoksesta saa enemmän irti.

♠♠♠½