Sain Pihiltä naiselta ihanan tunnustuksen, Liebster Awardin. Kiitos! Kyllä eilen kummasti piristi, kun jaksoin kommentit käydä tsekkaamassa pikaisesti ja tunnustuksen huomasin: flunssa on ottanut musta nyt totaalisen yliotteen ja siksi eilinen päivä oli jokseenkin hirveä. Onneksi illalla rupesi kuume nousemaan, niin se ajaa tämän pöpön pois! Nyt on jo paljon parempi olo eikä kuumetta juuri nyt ole. :)
Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä ihmistä, jolta sait tunnustuksen.
2. Vastaa sinulle esitettyihin 11:een kysymykseen.
3. Keksi 11 kysymystä.
4. Jaa tunnustus 11 blogille, jolla on alle 200 lukijaa.
Pihin naisen kysymykset:
1. Onko sinulle kirjallisuusgenreä, jota et lue (esim. novellit, sarjakuva, runous, dekkarit, romantiikka, historialliset romaanit, scifi jne.)?
Scifiä ja kauhua en lue oikeastaan koskaan, kaikkea muuta kyllä enemmän tai vähemmän tulee luettua.
2. Huonoin lukemasi kirja?
Antti Tuurin Rata ja Elina Tiilikan Myrsky tulevat ensimmäisinä mieleen.
3. Oletko lukenut kirjaa, jota sinun tekee mieli hehkuttaa? Jos, niin mikä?
Olen ja montakin! Viime aikaisista ehdottomasti haluan hehkuttaa Paula Havasteen Kolmea käskyä.
4. Luetko ennemmin ohuen kirjan vain ns. järkäleen?
Yleisesti ottaen pyrin ajattelemaan, että kirjan paksuudella ei ole merkitystä lukukokemuksen kannalta: ohutkin kirja voi olla sisällöltään valtava ja päin vastoin. Täytyy kumminkin tunnustaa, että mieluumin kirjastosta lainaan jonkun keskimittaisen (noin 300 sivua minun mittapuullani) tai vaikka ohuen kirjan ja järkäleet jäävät hyllyyn odottamaan muita lukijoita.
5. Harrastatko jotakin muuta lukemisen ja bloggaamisen lisäksi?
Kyllä, lenkkeilyä ja kirjeenvaihtoa.
6. Tykkäätkö lukea tietokirjoja vai pysytteletkö kaunokirjallisuudessa?
Olen oikeastaan vasta alle vuoden sisällä alkanut löytää tietokirjallisuudesta mielenkiintoisia teoksia. Luen niistä sellaisia, jotka ovat jollakin tavalla juonellisia, en esim. mitään kasvikirjaa, jotka esittelevät aina yhdellä sivulla faktoja yhdestä kasvista/asiasta. Kaunokirjallisuutta luen kuitenkin enemmän.
7. Onko laukussasi aina mukana kirja vai luetko yleensä vain kotona?
Luen yleensä vain kotona, koska silloin pystyn keskittymään paremmin.
8. Oletko lukenut koko ikäsi vai aloittanut aktiivisen lukuharrastuksen vasta aikuisiällä?
Aktiivisesti olen lukenut oikeastaan aina, etenkin ala-asteen viimeisiltä luokilta lähtien. Nyt aikuisena luettujen kirjojen määrä on kasvanut huomattavasti ja olen ehkä tietyllä tavalla aktiivisempi lukija kuin ennen.
9. Paras kuuntelemasi äänikirja?
En ole ikinä kuunnellut yhtäkään äänikirjaa.
10. Kirja, joka on saanut sinut nauramaan?
David Safierin Huono karma ja Happy family sekä Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja jatko-osineen. Nyt luen Charles Dickensin Suuria odotuksia, joka kyllä välillä naurattaa myös sutjakoilla huomautuksillaan.
11. Minkä kirjan aiot lukea seuraavaksi?
Tällä hetkellä on tosiaan tuo Suuria odotuksia kesken koulua varten, sen jälkeen ehkä Ulla-Lena Lundbergin Marsipaanisotilaan.
Tunnustuksen annan seuraaville blogeille:
Kysymykseni tunnustuksen saajille:
1. Kuka on suosikkisatuhahmosi?
2. Mitä kirjaa lukiessasi olet itkenyt?
3. Mikä on mielestäsi paras kirjasarja?
4. Minkä kirjan olet lukenut useaan otteeseen?
5. Minkä kirjan lukemista odotat tällä hetkellä eniten?
6. Mikä on suosikkisarjakuvasi?
7. Onko sinulle merkitystä sillä onko kirja kovakantinen vai pokkari?
8. Luetko näytelmiä?
9. Mikä on lapsuutesi rakkain kirja?
10. Kuka on lempikuvittajasi?
11. Luetko kirjoja muilla kielillä kuin suomeksi?
Noin, olkaattepa hyvät! :)
Voi kiitos Jonna :)
VastaaPoistaEipä kestä! :-)
PoistaHauskaa, että tartuit tunnustukseen! :) Löysin monta samanlaista piirrettä lukijana vastauksistasi. Minäkin luen pääosin vain kotona (ja samasta syystä, muualla on jotenkin hankala keskittyä), en ole kuunnellut yhtään äänikirjaa ja koen järkälekirjat haastavina (luen tällä hetkellä 500-sivuista kirjaa ja se etenee melko takkuisasti mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta).
VastaaPoistaMulla on noiden äänikirjojen kuuntelemattomuuden kanssa syynä vähän sama kuin tuossa etten lue muualla kuin kotona: jotenkin tuntuu, että en pystyisi niihin ehkä keskittymään kunnolla. Olen kyllä ajatellut kokeilla joskus, saas nähdä. :) Pitäisi varmaan aloittaa lasten äänikirjoista ensin. :D
PoistaKiitokset täältäkin. Juuri tässä puksailen vastauksia hiki päässä :P Iltaan mennessä pitäisi olla luettavaa (vinks). :)
VastaaPoistaKiva että tartuit tunnustukseen. :)
PoistaKaunis kiitos tunnustuksesta Jonna! :-) Vastailenpa mukaviin kysymyksiisi tähän tämän viikon aikana.
VastaaPoistaValitettavan usein, minäkin tartun mieluummin keskimittaiseen (n. 300 sivua) kirjaan kuin "tiiliskiveen". Sitten onkin mahtavaa, kun sellainen järkäle tempaisee täysillä mukaansa. Oih, minäkin tahtoisin saada Marsipaanisotilaan käsiini! Olen vakuuttunut, että tykkään siitä. ;-)
Mulla on tuo Marsipaanisotilas odottanut lukemistaan jo tammikuusta lähtien, kun en ole ehtinyt tarttua siihen. Tiedän varmasti, että minäkin tulen tykkäämään siitä, mutta ulkoasun luotaantyöntävyys (sitä se minulle on jotenkin) ja järkälemäisyys aina meinaavat vähän laittaa jarruja pohjaan: luenpa tuosta tuon ensin pois alta ja palautan, Marsipaanisotilas odottakoon parempia aikoja. :D
PoistaHaastoin vahingossa samoja bloggaajia kuin sinä. :) Ei ollut tarkoituksellista.
VastaaPoistaHeh,sattuuhan näitä. :D
PoistaVoi kiitos paljon Jonna! Olen otettu tunnustuksesta! :) Hih, minulle tuntuu kerääntyvän haasteita ja tunnustuksia nopeampaan tahtiin kuin ehdin vastata. Blogielämäni on elänyt vähän säästöliekillä viime aikoina, mutta enköhän jossakin vaiheessa vastaa :D
VastaaPoistaHeh, no panic, eihän näihin pakko ole tarttua, jos ei ehdi. :)
PoistaMinullekin Tiilikan kirjat ovat olleet vähän pettymyksiä. En myöskään lue scifiä ja kauhua, vaikka pitäisi kyllä laajentaa kirjamakua, mutta totuttelen ensin vaikka fantasiaan. :)
VastaaPoistaMinä taasen pidin aikoinaan kovasti Tiilikan Punaisesta mekosta. Olen vähän harkinnut, että pitäisi varmaan lukea uudelleen ja katsoa, josko mieli on muuttunut.
PoistaMinäkin olen vähän yrittänyt tuohon fantasiaan ensin tutustua, tosin hyvin hitaasti ja vähän kerrallaan. Harry Potterit ovat kyllä ihan mahtavia, vaikka yleensä ei fantasia oikein innosta. Nuorempana taas pidin fantasiasta kovinkin paljon. :D
Kiitos tunnustuksesta :) Pistän muistiin ja vastailen kun ehdin, kivat kysymykset!
VastaaPoistaSinulle on tämä tunnustus blogissani. Vastaa kysymyksiini jos jaksat. :)
VastaaPoistaVastailen toki viimeistään ensi viikonloppuna, kiitos! :)
Poista